Kevään treenailua

Sain alkuvuodesta aikaiseksi aloittaa taas pitkän tauon jälkeen tankotanssin. Minähän jouduin keskeyttämään lajin harjoittelun pari vuotta sitten leukaleikkauksen vuoksi. Varmistaakseni että leuka ehtii parantua edes jonkin verran pidin reilun puolen vuoden tauon. Huonoksi onnekseni sen puolen vuoden aikana minulla todettiin ongelmia kilpirauhasessa ja jouduin uuteen leikkaukseen joka katkaisi treenin aloittelun jälleen.
Aloittelin lajia taas pari kuukautta leikkauksen jälkeen, mutta kesän painaessa päälle ei harjoittelu ottanut tuulta purjeisiin. Lisäksi kilpirauhanen ei ollut vielä toipunut kunnolla ja se aiheutti omia haasteita.
Joulukuussa aloin jo tuntemaan itseni sen verran kunnossa olevaksi että tammikuussa aloitin treenaamisen. Ensimmäisten kuukauksien aikana yritin totutella lajiin käymällä kevyemmillä tunneilla ja vain maksimissaan pari kertaa viikossa. Vähitellen lisäsin treenimäärää ja nyt olen menossa jo 3-4 tunnin viikkovauhdilla vaikeamman tason tunneilla.

Pahoittelut pitkästä videosta, mutta sitä katsellessa huomasin että se pitää sisällään monia sellaisia liikkeitä, joita harjoittelen tällä hetkellä. Videon lopulla olevan palkintojen jaon aikana tajusin että olen viimeiset vuodet viettänyt lihaksikkaiden vartaloiden parissa. Kauhistelin tässä taannoin sitä miten sairaalloisilta missit näyttivät vartaloissaan joissa ei ollut tippaakaan lihasta. Hoikkuus ei vaadi sitä etteikö olisi lihaksia tahi läskiä. Meidän salilla käy montakin missin mitoissa olevaa tyttöä, joilla ei kuitenkaan ole pömppömasua tai hammastikkukäsivarsia. Heidän vatsansa ovat todellakin timmit ja käsivarsissa näkyy kauniit lihakset eivätkä pakaratkaan roiku.

Nyt kun olen saanut treenit kunnolla käyntiin pitäisi minun alkaa keskittymään ruokavalioon. Onnistuin tauon aikana kerämään vartalooni 10 kiloa ylimääräistä painoa ja siitä olisi kiva päästä eroon. Tosin jostain syystä se tuntuu olevan nyt huomattavasti vaikeampaa kuin aiemmin. Tästä saan luultavasti kiittää puuttuvaa kilpirauhastani. Tämän neljän treenikuukauden aikana olen ehkä onnistunut pudottamaan painoa jopa 1 kilon. Tai miten sen nyt ottaa. Juuri ennen treenauksen alkua huippulukema vaa'assa oli 69 kg ja nyt tämän viimeisen kuukauden aikana se on seilannut 65-68 kilon välillä. Eli olen pudottanut painoa 1-4 kiloa. Joinain päivinä vatsa toimii paremmin ja toisina huonommin. Aika paljon vaikuttaa se mitä olen kulloinkin syönyt.
Minun pitäisi saada ruokavalioni muutettua sellaiseksi että se tukisi kilpirauhaseni toimintaa. Omenaviinietikka, parapähkinät ja kookosöljy tuntuvat auttavat siinä, mutta ainoa heikkous on etten muista niitä juuri ottaa. Pähkinäpussin olen laittanut kotona tietokoneen eteen ja napsinkin niitä silloin tällöin koneella istuessani. Etikka ja öljy olisi minulla tarkoitus ottaa aamuisin, mutta viime aikoina olen lipsunut niiden nauttimisissa. Ehkä pitäisi ryhdistäytyä ja ottaa asiaksi niiden nauttimisen, jos vaikka taas rykäisisivät painonpudotuksen käyntiin.

Lisäksi olen nyt huhtikuun aikana huomannut että treenit sujuvat minulla paremmin, jos paastoan treenipäivinä. Syön kyllä aamulla kunnolla, mutta sitten jätän töissä lounaan väliin. Puoli tuntia ennen treenejä juon proteiinijuoman ja toisen proteiinijuoman vedän vielä heti treenien jälkeen. Tämän jälkeen kotona on odottamassa sitten päivän varsinainen ruoka.

Proteiinijuomat ovatkin oma lukunsa. Vuosia sitten kävin hyvin aktiivisesti kuntosalilla ja silloin tuli aina vedettyä proteiinia kitusiin treenin jälkeen. En vain voinut sietää veteen tehtyä proteiinijuomaa, joten sekoitin sen aina maitoon. Edelleenkään en pysty kuvittelemaan juovani veteen sekoitettua juomaa, joten ainoa vaihtoehtoni on maitovalmisteet. Minkä taas sain itselleni aiheuttamaan pahan ongelman. Treenikamppeet otan mukaani töihin ja töistä lähden sitten suoraan treeneihin. Joutuisin ottamaan maidon aamulla mukaani lämpenemään laukkuuni. Ja sitten sekoittamaan proteiinijuoman töissä ja toisen kerran vielä treenipaikalla. Kuulostaa aivan liian sottaiselta puuhalta minun makuuni.

Ilokseni Valio ja muutkin ruoanvalmistajat ovat laajentaneet valikoimaansa proteiinituotteidensa saralla. Lusikoitavat tuotteet eivät oikein innosta minua kun niiden kanssa joutuu miettimään sitä minne sen likaisen lusikan työntää, mutta juotavat saavat minut hyppimään ilosta.
Valion PROfeel-sarja on laajentunut varmaan parhaiten noista sarjoista. Ja mikä parasta, niin heiltä löytyy proteiinijuoma ilman makeutusaineita. Vaikka yritän välttää turhia hiilihydraatteja, niin haluan kuitenkin oikeaa sokeria makeutuksena tuotteessa kuin tuotteessa.

Valio PROfeel proteiinijuoma (lähde: Valio)

Olin juuri aloittanut proteiinijuomien säännöllisen nauttimisen kun tuli Stockmannin Hullut Päivät. Siellä oli hieman halvemmalla hinnalla myynnissä myös näitä Valion proteiinijuomia ja mikä parasta heillä oli tarjolla myös minttukaakao-makua mitä en ollut mistään muualta löytänyt. Olin taivaassa. Kävin joka päivä hakemassa laatikollisen minttukaakaota ja jemmasin ne kaappiin piiloon. Sieltä sitten aina treeniaamuina nappasin mukaani pari tölkkiä töihin. Tuon minttukaakaon ja tavallisenkin kaakaonkin hyvä puoli on siinä että ne maistuvat hyviltä lämpiminäkin. Minttu itse asiassa aiheuttaa tunteen että juoma olisi viileä.
Vanilja oli minulle makuna pettymys. Se maistui sulaneelle jäätelölle.
Mansikka taas toi mieleeni lapsuudesta mansikkamaidot.
Mango... no, mango on mango.
Maitokahvia en ole maistanut. Vierastan ajatusta huoneenlämpöisestä maitokahvista. Jääkylmä maitokahvi kuulostaa huomattavasti paremmalta.

Uskon kyllä että paino lähtee tippumaan taas jossain vaiheessa. Vaikka vaa'assa ei muutosta juuri näy, niin kyllä se peilissä näkyy. Vatsa on litteämpi ja muualtakin kehosta on löysät häviämässä. Lihakset ovat alkaneet kasvamaan voimakkaasti ja saattaa hyvinkin olla että sen vuoksi ei vaakalukema tunnu pienenevän. Hämmästyksekseni muuten vetäisin viime viikolla päälleni 25" farkut. Kyseiset farkut ostin itselleni kun olin painoluokassa <55 10="" asti="" auki.="" edes="" en="" ett="" h="" haaveilla="" hieman="" in="" j="" ja="" kg.="" kg="" laittamisesta.="" lle="" minun="" mutta="" n="" nappikin="" ne="" niiden="" niit="" nostettua="" nyt="" olihan="" olisi="" ollut="" p="" painaessani="" reisiin="" saanut="" sanotaanko="" silloin="" sitten="" tiukat="" turha="" vaaksan="" vuotta="">On ne lihakset ja läski ihmeellinen asia koostumukseltaan.

Eilisen puseron langoista

Tähän sopisi mainiosti se IF-vakuutusyhtiön mainosmusiikki.

Sellainen on nimittäin fiilis kun huomasin minkälaiselta valkoinen Bambu näytti vasemmalla kankullani vain muutaman tunnin pidon jälkeen.

Kuvassa ei näytä ihan niin pahalta kuin luonnossa. Tosin ehdin tuosta jo nyppiä melkoisen vanupallon pois ennen kuin tajusin ottaa kuvan.
Vihreä Bambu ei ole moksiskaan vaatteen käytöstä, mutta tuo valkoinen syö kyllä miestä. En ole koskaan ennen nähnyt minkään vanuttuvan noin nopeasti käytössä ennen Novitan uutta Bambua.

Ja minä kun ehdin jo suunnitella uutta tunikaa, jossa olisi käytössä vielä enemmänkin tuota uutta valkoista väriä.

Onkohan kenelläkään muulla käynyt vastaavasti?

Raidallinen kesätunika

Mitä tehdä kun tajuat edessä olevan viikonlopun mittainen tapahtuma ja huomaat että luentokäsityösi alkaa olla loppusuoralla? Suunnittelet ja aloitat tietenkin uuden käsityön.

Entä sitten kun idean saatuasi menet penkomaan lankavarastoa, löydät aivan ihanan erittäin hyvin marinoituneen langan ja toteat lankamäärän olevan sen verran pieni ettei se välttämättä riitä koko työhön? Muutat ideaa siten että siihen tulee toistakin lankaa.

Mutta mitä sitten kun sopivaa toista lankaa ei löydy? Kävellään lähimmäiseen Prismaan, jossa toivotaan samantapaista löytyvän.

Aikasi pengot lankahyllyjä ja löydät yhden ainoan kerän haluamaasi lankaa, mitä teet? Pengot kaupan läpi kunnes löydät jakkaran, jonka raahaat lankahyllyjen ääreen päästäksesi näkemään myös ylähyllyjen takaosat. Onnistuin löytämään toista lankaa vielä muutaman kerän ja totta kai otin kaikki haltuuni, ihan vain varmuuden vuoksi.

Varmistaakseni alkuperäisen langan riittävyyden aloitin tunikan teon ylhäältä päin. Ensimmäisen päivän aikana sain tehtyä pääntien. Jouduin purkamaan kauluksen muutaman kerran sillä kaula-aukosta tuli jatkuvasti liian iso. Vieläkin se on ehkä hieman liian iso. Eipähän purista päälle laitettaessa.
Vihdoin ja viimein löysin netistäkin joitain laskukaavoja raglanin neulomiseen. Tästä saa kyllä kiittää Pinterestiä.

Kuvioinnin suhteen minulla pyöri mielessä jatkuvasti monta eri variaatiota. Todella hankalaa päättää minkä niistä ottaisi.  Päätin käyttää mallin mikä tuntui pyörivän kaikkein eniten mielessä.
Helman suhteenkin minulla oli lantioille asti kaksi eri vaihtoehtoa. Alkuperäistä lankaa oli edelleenkin jäljellä sen verran paljon että uskalsin jatkaa sillä loppuun asti.

Rakastuin tähän tunikaan jo valmistusvaiheessa ja käytinkin joka ikisen pienen hetken tämän tekemiseen.

Raidallinen kesätunika

Lankana työhön oli tarjolla tosiaan ikivanhaa vihreää Novita Bambua ja uutta valkoista Novita Bambua. Vihreää meni 305 g ja valkoista 143 g. Vihreää lankaa jäi sen verran paljon vielä jäljelle että olisin voinut näköjään tehdä huoleti puseron yhdestäkin väristä. Tosin minun tuurillani se lanka olisi silloin loppunut jo puolessa välissä vyötäröä.

Puikkokoko oli 4, tosin hihojen loppuvaiheessa jouduin käyttämään sukkapuikkokokoa 4,5 sillä en näköjään omistaa koon 4 puikkoja.

Työ on neulottu kokonaan pyörönä, joten olen erittäin iloinen siitä kuinka värinvaihto onnistui ilman ärsyttävää kerrospykälää. Alla olevassa kuvassa on keskellä tunikan vasemman sivun kerroksen vaihtuminen ja molempien hihojen kerroksen vaihtumiskohdat. Hiehoissa päänvaivaa aiheuttivat kavennukset. Tein vuoron perään kerroksen alussa ja lopussa kavennuksen. Siitä johtuen kavennuksia oli niin usein että se vaikutti hieman negatiivisesti noihin raitoihin. Ehkä seuraavalla kerralla teen kahden silmukan kavennuksen kerralla ja harvemmin.

Kerrosten vaihtumiset

Novita on muuten muuttanut tuon Bambu-langan koostumusta. Vanhat langat ovat 68% bambua ha 32% puuvillaa. Uusi Bambu on 50% bambu-viskoosia ja 50% puuvillaa.

Vihreä on vanha Bambu ja valkoinen on uusi Bambu

Lisäksi langanluontitapaa on muutettu. Vanha Bambu näyttää ketjusilmukoilta ja uusi on kierteellä olevaa.

Vanhaa Bambua löytyisi vihreänä vielä sen verran että saisin aikaiseksi toisen hieman erilaisemman raitapaidan. Lisäksi minulta löytyy beigeä Bambua, jota tämän puseron perusteella on sen verran että saisin tehtyä yksivärisen puseron.

Löysin tosiaan Pinterestin avulla netistä raglanin ohjeen ja ihan vain oman aiemman versioni rinnalle tässä on tämä toinen laskutapa silmukoille.

Raglan ylhäältä alaspäin

1. Mittaa kaulanympärys siitä kohtaa mihin haluat kaula-aukon sijoittuvan.
2. Tee mallitilkku käyttämästäsi langasta haluamallasi puikkokoolla ja laske kuinka monta silmukkaa menee sentille.
3. Kahden edellisen kohdan mittojen perusteella laske tarvitsemasi aloitussilmukkamäärä (X).
4. Jaa silmukkamäärät seuraavasti osiohin:
1. Raglaniin tulee neljä "saumaa".  Näissä saumoissa käytetään koristeena 1-n määrä silmukoita luomaan raglanille ominaista koristeviivaa. Vähennä silmukoiden kokonaismäärästä tuo määrä silmukoita kerrottuna neljällä (X-4n=Y).
2. Jäljelle oleva silmukkamäärä (Y) jaetaan kolmeen osaan siten että jaon ei mennessä tasan ylimääräiset silmukat laitetaan etuosan ryhmään. Selän silmukkamäärä on automaattisesti  (Y/3) pyöristettynä alaspäin lähimpään kokonaislukuun.
3. Etuosa on 2-3 cm leveämpi kuin takaosa. Kohdan laskelmia apuna käyttäen lasketaan montako silmukkaa tuo 2-3 cm on. Saatu silmukkamäärä otetaan hihojen osuudesta siten että hihoja varten jää parillinen kokonaisluku alaspäin pyöristettynä. Etuosan kaava on (Y/3+3 cm)
4. Hihoja varten varattu silmukkamäärä jaetaan kahteen osaan, jolloin saadaan yhden hihan silmukkamäärä ( (Y/3-3 cm) /2 ).
5. Raglan neulotaan siten että joka toisella rivillä lisätään koristesilmukoiden molemmin puolin silmukat kunnes päästään kainaloihin asti.

Tässä netin ohjeessa on sitten varsinainen aloitus hieman mielenkiintoinen. En kirjoita sitä tähän auki, sillä en käyttänyt itse sitä ja suomennokseen saattaisi tulla ikäviä käännöskukkasia.

Pinterest

Olen melko hidas innostumaan netin palveluista, erityisesti jos palveluun pitää rekisteröityä. Facebook sai minut houkuteltua joukkoonsa vasta kun se alkoi muistuttaa muuta kuin deittisivustoa. Tosin viimeisen vuoden aikana se on alkanut menettämään hohtoaan.
Yhdessä välissä kokeilin huvikseni Twitteriä, mutta sen tarkoitus ei ole oikein minulle auennut. Tuntuu että se on kuin kiipeäisi kalliolle huutelemaan ja toivoisi jonkun vastaavan huutoon.
Google+ tilikin minulta löytyy, kun sellainen annettiin kaikille gmail-käyttäjille. Ei tule minulla kyllä sitäkään käytettyä. Eikä siellä minulla edes ole montaa ystävääkään.
Instagram tuntuu Twitterin kanssa olevan nykyään monen firman järjestämien kilpailujen perusta, mutta muutoin en kokenut tarvetta jakaa valokuvia tuntemattomien kanssa joten eipä ole tullut sinne rekisteröityä.

On kuitenkin yksi palvelu johon olen hullaantunut täysin. Siellä täällä olen törmännyt Pinterestiin, mutta en ole ymmärtänyt täysin sen toimintaa (kun en ollut rekisteröitynyt palveluun). Mitä järkeä oli luoda seinätaulu epämääräisistä kuvista kuten 100 erilaisesta kakusta ilman reseptiä?
Viikko sitten yksi tuttu hehkutti taas sitä ja kertoi miten oli törmännyt ihaniin käsitöihin ja harmitteli ettei ymmärtänyt ohjeiden kieltä. Selkeästi palvelussa oli jotain jota ei näytetty ulkopuolisille ja lopulta uteliaisuus voitti. Rekisteröidyin sisälle ja löysin paljon kuvia, jotka olivat oikeasti linkkejä blogeihin ja vastaaviin nettisivuihin.

Nykyään Pinterestistä löydettyjen kuvien lähteille pääsee kirjautumattakin, mutta kirjautuneena saa kerättyä itselleen kaikenlaista mielenkiintoista muistiin. Voin siis sanoa hyvästi sähköpostissani roikkuville kymmenille keskeneräisille sähköposteille, jotka pitävät sisällään linkkejä mielenkiintoisiin sivuihin.

Tässä on pari minun muistitauluistani.

http://www.pinterest.com/tiinakngs/projects-to-try/

http://www.pinterest.com/tiinakngs/foooood/