tiistai 22. marraskuuta 2016

Fleece-haalarit

Ja välissä sitten tuoreempaakin tuotantoa. Pakkanen melkein yllätti etelän immeiset, mutta ehdin kuin ehdin saada ensimmäisen fleece-haalarin N:lle valmiiksi ensilumen sataessa Helsinkiin.
Toinen haalari valmistuikin sitten vesisateessa.

Tärkeintähän kuitenkin on että löytyy lämmikettä ulkohaalarin alle laitettavaksi.

Fleece-haalarit
Molemmt kankaat, vetoketjut ja harmaa resori ovat Eurokankaasta ja turkoosi resori taas on Marimekolta. Hamstrasin joku ystävämyyntikerta Marimekosta läjän erilaisia resoreja ihan vain varastoon. Äkilliseen ompelupuuskaan joutuessa ei tarvitse ainakaan keskeyttää touhuja puuttuvan resorin vuoksi, niitä kun löytyy useampaa väriä.

Malli on lehdestä Ottobre 6/2014. Pidän siitä että kauluksella tuo vetoketju ei ole aivan keskellä vaan hieman sivussa. Useampaa vaatekertaa päälle laittaessa huonolla tuurilla osuu kaikissa vaatteissa vetoketjut samaan kohtaan ja se voi tuntua melko ikävältä... varsinkin jos kaikissa on iso mokkula.

Tällä kertaa N ei suostunut pysähtymään edes sekunniksi, jotta olisin saanut hänestä kuvaa haalari päällä, joten nyt on tyytyminen ainoastaan lattialla oelviin vaatteisiin.

maanantai 21. marraskuuta 2016

Juhlavaatteet pojalle

Tänä vuonna meitä on kohdannut useampi lähiomaisen kuolema. Ensimmäinen tuli täysin yllätyksenä itselleni ja toista osasin jo odottaakin. Saa nähdä tuleeko vielä kolmas kohdalle.
Hautajaiset ovat siitä hankalia asioita niiden tullessa kohdalle hyvin nopeasti ja se onko tapahtuma julkinen vai suoritetaanko hautaus hiljaisuudessa.

Kesällä tulikin sitten pakattua lomareissulle mukaan myös hautajaisvaatteet, jos silloin tapahtunut hautaus olisikin ollut julkinen. N:n vaatetus aiheuttikin päänvaivaa. Olisin voinut käyttää hänellä niitä vaatteita, mitä hänen vaatekaapistaan löytyy tai sitten käydä ostamassa juhlavaatteet. Ensimmäisen vaihtoehdon hylkäsin miltei samantien, kunnioitan vainajia ja heidän omaisiaan sen verran paljon että se pitää näkyä myös N:n vaatetuksessa. Juhlavaatteiden ostaminenkaan ei oikein innostanut, sillä enhän tiennyt että tulisiko niistä hautajaisista mitään ja olisiko edes muitakaan juhlia joissa vaatteita voisi käyttää ennen kuin ne jäävät pieniksi.
Eihän siinä sitten jäänyt jäljelle kuin se että teen vaatteet itse halvoista kankaista, jolloin mahdollinen käyttämättömyys ei ota niin kovasti pattiin.

Meillä oli kesällä käymässä vieraita, jotka halusivat käydä myös Kierrätyskeskustaa ihmettelemässä. Kierrätyskeskuksen ilmaistorilta käteeni sitten tarttuikin H&M:n naisten paita. Siitä saisi pojalle sopivan paidan. Täysin valkoinen se ei ole, mutta ei ollut parempaakaan tarjolla ja onpahan sellainen jota voi käyttää muulloinkin kuin juhlissa.

Puseron lähtötilanne

Purin puseron osiin ja mallailin kaavoja puseron kappaleisiin. Kauluksen kohdalla poikkesin kaavoista ja käytin osittain hyväkseni puseron valmista kaulusta. Siellä kun oli kovikkeet ja kaikki jo valmiina. Ei tarvinnut muuta kuin hieman lyhentää sopimaan pojan kaulanympärille.
Puseron helma on myös alkuperäinen. Laiskuuttani en sitä lähtenyt muuttelemaan. Asetin vain kaavat puserolle siten että sivuilla alareunat kohtaavat toisensa edes vähäsen.
Kaulusnappi on puseron alkuperäinen, sydännapit olen ostanut joskus Eurokankaasta.

Valmis pusero edestä
Puseron malli on lehdestä Ottobre 6/2013.

Valmis pusero takaa
Puseroa rauhoittamaan ompelin myös liivin. Liivin etuosan kangas on myös peräisin Kierrätyskeskuksesta. Alunperin kangas on ollut vaatetusyritykselle annettu näytetilkkuja. Kooltaan kuitenkin sen verran isoja että niistä saa tällä hetkellä pojalle kohtuudella vaatteita. Liivin takaosa ja vuori taas on peräisin omista ylimääräisistä kankaanjämistäni.

Liivit edestä
Napit on ostettu joskus Hulluilta päiviltä.

Liivin malli on lehdestä Ottobre 5/2006.

Liivit takaa

Tämän enempää en ehtinyt tehdä ensimmäisiin hautajaisiin. Puseron ja liivin nappejakin ompelin vielä lomareissun aikana.

Housut edestä
Nyt syksyn toisiin hautajaisiin ompelin vielä housut. Edelleenkin käyttämäni kankaat ovat niitä samoja Kierrätyskeskuksen näytetilkkuja, tosin jouduin aikalailla säveltämään sen suhteen miten niitä tilkkuja käytän. Tekovaiheessa olin hyvin masentunutkin siitä miltä kappaleet näyttivät. Koko homma vaikutti sekalaiselta tilkkutyöltä. Kun housut sitten viimein saatiin pojan jalkaan, niin sekasotku muuttuikin järjestäytyneeksi tarkoitukseksi.

Housut takaa

Housujen mallin on lehdestä Ottobre 4/2016.

Hetken paikallaan pysynyt malli

N on vain vielä sen verran pieni että jouduin kääntämään housun lahkeita melkoisesti etteivät ne laahaisi maata. Luvassa siis housut, jotka menevät luultavasti vielä ensi kesänäkin.

lauantai 5. marraskuuta 2016

Organix Finger Foods Sormiruoat

Organix Finger Foods valmistaa naposteltavaa lapsille ja miksei vanhemmillekin ilman turhuuksia kuten sokeria.

Buzzadorilta sain kokeiltavakseni Organixin sormiruoista kolmea eri makua; paprika, porkkana ja maissi. Valikoimaan kuuluisi myös tomaatti ja juusto, mutta näitä en ole edes nähnyt kaupoissa.



Kokeilu tulikin sopivaan hetkeen, sillä olimme juuri valmistautumassa pitkälle automatkalle Kuusamoon. Ja nämä lähtivätkin sitten matkaevääksi pojalle.

Pussi tuntuu ulkoisesti pieneltä, mutta nämähän ovatkin tarkoitettu taaperoille, jotka eivät mahdottomia määriä syö. Kooltaan kuviot ovatkin aika isoja. Niihin on hyvä tarttua pienenkin ja niitä ei voi purematta niellä.

Poika ei ollut ainoa makutuomari vaan maistelin niitä itsekin. Paprika maistui selkeästi paprikalle ja maissi maissille. Porkkana oli minulle pettymys, eikä poikakaan oikein siitä tykännyt. Porkkana ei mielestäni maistunut porkkanalle tai ehkä se maistui mutta ei maistunut makealle porkkanalle joihin olen tottunut vaan jollekin väkevämmälle versiolle.
Poika söi paprikan ja porkkanan makuisia kuvioita yksi-kaksi kappaletta ja sitten siirtyi aina syömään miedomman makuisempia maissikuvioita.
Toivottavasti juustonmakuinen tulee joskus Suomen markkinoille. Minulla on hyvin vahva epäillys siitä että poika ihastuisi siihen makuun täysin.

#OrganixbuzzFI #Buzzador