Paljon on jäänyt taas kirjoittamatta. Paljon käsitöitäkin olisi kuvattavana ja tänne liitettävänä, mutta mitään en vain ole saanut tehtyä.
Tämä kevät on ollut jälleen raskasta aikaa, kun paljon muistuu mieleen viime vuodelta. Mutta tämä postaus on leukaoperaatiostani, eikä minun mieleni ongelmista.
Kävin tosiaan maaliskuun alussa kirurgin juttusilla ja leikkauspäiväksi määrättiin 24.4. eli ensi viikon tiistaina. Alaleukaani siirretään 1 sentin verran eteenpäin ja koska siirto on niin iso, laitetaan katkaisukohtaan täyteainetta.
Tosin minut pistettiin käymään vielä röntgenissä otattamassa uudet kuvat leuastani sekä 3D-mallinnus alaleuastani. Kirurgi oli huolissaan leukanivelieni kohtalosta ja jos nivelet olisivat olleet aktiivisessa kulumisvaiheessa, olisi leikkaus jouduttu lykkäämään tai huonolla tuurilla perumaan täysin.
Sen jälkeen olen käynyt vielä kerran oikojalla ja pääsin tutustumaan myös seuraavaan oikojaani samalla. Näillä näkymin koko projektin aikana olen saanut kokea kolmen erin oikojan käsittelyn.
Hampaani on saatu oi'ottua nyt niin paljon kun vain on mahdollista. Jokin purennassani estää hampaitani liikkumasta yhtään enempää, joten leikkaus tulee sopivaan väliin.
Tällä viimeisimmällä käynnillä jouduin istumaan pari tuntia penkillä ja suu auki melkein koko ajan. Minulta jouduttiin ottamaan hampaista muotit 4 kertaa ennen saatiin tyydyttävä tulos. Lisäksi pääsin kiduttamaan itseäni kasvokaarilaitteeseen, josta tulee jotenkin mieleen Hellraiser. Ei se kyllä siltä näytä ollenkaan.
Viimeiset pari viikkoa on ollut tuskaa minulle, sillä onnistuin saamaan nuhan pääsiäisenä. Lisäksi olen nähnyt todella pahoja unia leikkauksesta. Siitä on sitten saanut kärsiä kaikki lähiomaiset ja ystävätkin. Väsynyt minä en ole niitä viehättävimpiä ja kärsivällisimpiä henkilöitä. Nyt alkaa onnekseni nuha olla pois ja jäljellä taitaa olla vain kevään pölyistä johtuva tiputus.
Vielä muutama päivä ja sitten se on sitten edessä. Täytyy pitää mielessä koko operaation ajan sitten kesäloma ja toivoa että pääsen ja olen kykenevä tekemään kaikkea sitä mitä musiikkivideolla on.
Tämä kevät on ollut jälleen raskasta aikaa, kun paljon muistuu mieleen viime vuodelta. Mutta tämä postaus on leukaoperaatiostani, eikä minun mieleni ongelmista.
Kävin tosiaan maaliskuun alussa kirurgin juttusilla ja leikkauspäiväksi määrättiin 24.4. eli ensi viikon tiistaina. Alaleukaani siirretään 1 sentin verran eteenpäin ja koska siirto on niin iso, laitetaan katkaisukohtaan täyteainetta.
Tosin minut pistettiin käymään vielä röntgenissä otattamassa uudet kuvat leuastani sekä 3D-mallinnus alaleuastani. Kirurgi oli huolissaan leukanivelieni kohtalosta ja jos nivelet olisivat olleet aktiivisessa kulumisvaiheessa, olisi leikkaus jouduttu lykkäämään tai huonolla tuurilla perumaan täysin.
Sen jälkeen olen käynyt vielä kerran oikojalla ja pääsin tutustumaan myös seuraavaan oikojaani samalla. Näillä näkymin koko projektin aikana olen saanut kokea kolmen erin oikojan käsittelyn.
Hampaani on saatu oi'ottua nyt niin paljon kun vain on mahdollista. Jokin purennassani estää hampaitani liikkumasta yhtään enempää, joten leikkaus tulee sopivaan väliin.
Tällä viimeisimmällä käynnillä jouduin istumaan pari tuntia penkillä ja suu auki melkein koko ajan. Minulta jouduttiin ottamaan hampaista muotit 4 kertaa ennen saatiin tyydyttävä tulos. Lisäksi pääsin kiduttamaan itseäni kasvokaarilaitteeseen, josta tulee jotenkin mieleen Hellraiser. Ei se kyllä siltä näytä ollenkaan.Viimeiset pari viikkoa on ollut tuskaa minulle, sillä onnistuin saamaan nuhan pääsiäisenä. Lisäksi olen nähnyt todella pahoja unia leikkauksesta. Siitä on sitten saanut kärsiä kaikki lähiomaiset ja ystävätkin. Väsynyt minä en ole niitä viehättävimpiä ja kärsivällisimpiä henkilöitä. Nyt alkaa onnekseni nuha olla pois ja jäljellä taitaa olla vain kevään pölyistä johtuva tiputus.
Vielä muutama päivä ja sitten se on sitten edessä. Täytyy pitää mielessä koko operaation ajan sitten kesäloma ja toivoa että pääsen ja olen kykenevä tekemään kaikkea sitä mitä musiikkivideolla on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti