Koukussa keittiön mattoon

Pääsiäisestä asti olen joka päivä virkannut. Olen joutunut ostamaan lankaa lisää kun menekki on ollut enemmän toivoin. Kuitenkin äitienpäivänä se jälleen tapahtui. Lanka loppui totaalisesti ja jouduin keskeyttämään virkkaukseni.

Hetken tuuminta. Ompelenko verhot vai aloitanko keittiön maton teon? Matto houkutti enemmän, sillä koukkuamista en ole tehnyt koekappaletta enempää. Johonkin tarkoitukseen tuo koekappale alunperin oli, mutta olen unohtanut sen täysin. Ehkä minun pitäisi antaa sillekin oikea tarkoitus eikä vain toimia hetken huvittelunani.

Olen asunut tässä asunnossa kohta kymmenen vuotta ja elämän jäljet alkavat näkyä kaikkialla. Keittiön kohdalla pahiten on kärsinyt lattia. Kyllähän parketti on ihana lattia, mutta ei se toimi oikein keittiössä. Lattialle roiskuu jatkuvasti nesteitä ja jos talossa käy enemmänkin muovilattioihin tottuneita vieraita ei se neste lähde livohkaan lattialta tarpeeksi nopeasti.

Kävin Eiran langasta ostamassa pari kiloa Hooked Zpagetti -kudetta. Tarkoitukseni oli tehdä sen kokoinen matto kuin mihin se vain riittää. Mallitilkun jälkeen totesin että kahdesta kilosta tulee aika pieni matto. Ei muuta kuin ostamaan vielä yksi kilo lisää kudetta.

Sitten päähäni hiipi pieni kysymys, onko maton pakko olla nelikulmainen tai pyöreä? Miksei missään ole kolmion muotoista mattoa? Ajatusta mielessä pyöritin ja totesin että itseasiassa minun keittiööni sopii paremmin kolmion muotoinen matto kuin pyöreä tai kantikas. Keittiöni on osa olohuonetta, joten perinteinen matto tuntui niin irralliselta. Kolmion muotoisen saan osumaan paremmin ns. keittiönurkkaukseen.

Koukuttu matto

 Matto kattaa juuri sopivasti kaikkein riskialtteimman alueen eli tiskikoneen, tiskipöydän, hellan ja työtason.
Tarkoitus oli että yksi kulma olisi suorakulma. Tapa, jolla tein kavennukset, vetivät kuitenkin suorankulman pois. Raidat tein tosiaan väri kerrallaan. Eli ensin koukkusin pienen kolmion. Siihen liitin sitten yksivärisen raidan. Lopuksi liitin isomman raidallisen raidan.
Tasaisemman kuvion olisi saanut varmaan aikaiseksi, jos olisi kaikki raidat koukunnut kerralla. Tosin silloin olisin luultavasti joutunut purkamaan raitoja enemmän materiaalin loppuessa kesken. Nyt jouduin ainoastaan viimeisen raidan koukkuamaan kahteen kertaan.

Materiaalia meni suurinpiirtein 2,8 kiloa ja koukkuamisen hoidin puikkokoolla 11.

Lähikuva kuviosta ja raitojen yhdistämisestä (kuva on näköjään ylösalaisin)

Malli on kirjasta 'Koukkuaminen'. Kirja ei ole paksu, mutta siitä löytyy kuitenkin kiitettävän paljon erilaisia koukkuamispintoja. Valitsemaani malliin olen erittäin tyytyväinen. Se tuntuu itseasiassa todella hyvältä jalkojen alla ja aika usein tulee käytyä tallaamassa mattoa ihan vain sen vuoksi että väsyneet jalat kaipaavat hierontaa.

Sukat kärjestä hieman erilaisemmalla kantapäällä

Keväällä törmäsin hieman erilaisempaan ohjeeseen tehdä kantapää silloin kun aloitetaan sukat kärjestä. Joten päätin kokeilla sitä. Samaa lankaahan minulla ei ollut kuin mitä ohjeessa käytettiin, mutta ei se pahemmin haitannut.

Lappukantapää kärjestä aloitettuihin sukkiin

Kantapään ohje on lehdestä Kotiliesi Neuleet Käsityöextra 14.1.2014. Tein parhaani ohjeen muuttamiseksi langalleni sopivaksi, mutta universaalin ohjeen kirjoittaminen vaatii kyllä huomattavasti puuhaa. Siinä kun on jotain elementtejä joita ei mielestäni todellakaan tarvita kauniin tai siedettävämmän kantapään tekemiseksi.
Tosin en kyllä tiedä laisinkaan miltä sen ohjeen mukaan tehtynä kantapään edes tulisi näyttää, lehdessä kun ei ollut kuvia kantapäästä laisinkaan.

Koristekuvio ja ehkä parempi kuva kantapäästä

Käyttämäni lanka oli Gjestallin Baby Ull ja eihän se mitään sukkalankaa ole, mutta en siihen neulomishätään löytänyt muutakaan mieleistä väriä. Puikot ovat kokoa 2,5.
Näiden sukkien tekeminen kesti muuten yllättävän pitkään. Homma alkoi takkuamaan resorin kohdalla. Jostain hämärästä syystä toisen sukan lanka alkoikin tekemään raidan sijaan jotain hämärää klönttiä ja loppui vasta kun tein pohkeelle tarvittavia lisäyksiä. Näköjään minulla on pakkomielle symmetriasta ja muu vie elämän uraltaan.
Nytkin pakotin itseni saamaan sukat valmiiksi vain ja ainoastaan sen vuoksi että eräs isompi työni on vielä kuivumassa eikä ole valmis esiteltäväksi ja halusin kirjoittaa tänne edes jotain.

Ehkä yritän vielä muutaman kerran tehdä pelkästään tuota kantapäätä jostain ylijäämälangasta ja saada aikaiseksi ohjeen, jolla voin myöhemminkin neuloa sukkia toisenlaisella tavalla perinteisesti käyttämäni tiimalasikantapään sijaan.