keskiviikko 9. tammikuuta 2008

Facebook

Joo-o... Muutama kuukausi sitten liityin minäkin tuohon Facebookiin uteliaisuuttani. Alkuun tuntui jännältä etsiä josko sieltä löytyisi vanhoja tuttuja ja kokeilla erilaisia pikkuohjelmia.
Parhaimpana pidän sitä että sen kautta satuin löytämään lapsuudenystäväni, jota en ole tavannut 15-20 vuoteen. Sekä yläasteaikaisen ystäväni, jota en ole tavannut reiluun 10 vuoteen.
Pieni on kuitenkin tuttavaporukka, jotka ovat Facebookiin liittyneet. Esimerkiksi Koulukaverit.com-sivuilta tuttuja löytyy huomattavasti enemmän.
 
Alussa Facebook tuntui mukavalta, kun sai erilaisia pieniä ohjelmia ja viestejä ystäviltä. Mutta nyt pitemmän päälle alkaa turhauttaa kun saa saman viestin useammalta tutulta ja jotta saisi pikkuohjelman toimimaan pitää se lähettää 1-20 ystävälle. Mitkä mahdollisuudet todellakin liittää jotain viruksia noihin pikkuohjelmiin. Varsinkin kun todellakin se pikkuohjelma pitää lähettää eteenpäin ennen kuin sen voi avata ensimmäistä kertaa, joten ohjelma on huonolla tuurilla ehtinyt levitä jo kauas ennen kuin ensimmäinen henkilö huomaa jotain ylimääräistä ohjelmassa olevan. Ja me kaikkihan luotamme siihen ettei ystäviltä tule mitään viruksia tai muuta haitallista roskaa.
 
Omalle kohdallenikin osui tuo Zangon-mainosohjelma, josta IT-Viikossa oli juttua. Siinä vaiheessa kun huomasin ettei Secret Crush ollutkaan sitä mitä odotin, olin jo unohtanut keille kaikille olin lähettänyt kyseisen pikkuohjelman. Toivottavasti kukaan heistä ei ohjelmaa käynnistänyt. Ehkä minun olisi pitänyt lähettää kaikille tuttavilleni viesti ettei saa tuota ohjelmaa asentaa missään nimessä.
 
Tapahtuman johdosta kiristän omalta osaltani sitä mitä ohjelmia asentelen sivulleni ja olen alkanut myös siivoamaan vanhoja ohjelmiakin pois. Pysyköön Facebook vain yhtenä mahdollisuutena ystävilleni löytää minut tarvittaessa.

Ei kommentteja: