Niinhän siinä sitten kävi. Aikani pohdittua silmukkamerkkejä kiinteällä renkaalla, päädyin myös tekemään erän merkkejä lukolla.
Hobby Pointissa vietin tovin jos toisenkin etsien sopivaa lukkoa. Siinä menikin aikaa. Löysin muutama kooltaan sopivan lukon, mutta ne olivatkin sitten painoltaa sitä luokkaa että lanka huutaisi varmasti armoa niiden alla.
Meinasin jo päätyä peruskorvakorulukkoon, kun satuin huomaamaan korvakorujen joukosta käyttämäni lukon. Se on juuri sopivan kevyt ja aukaisu-/sulkusysteemi on todella yksinkertainen, joten sen käsittely onnistuu heikommallakin hetkellä.
Viimeksi kun tein silmukkamerkkejä valittelin etusormen ja peukalon kipeytymistä. Menneellä viikolla keksin miten saan sen tällä kertaa vältettyä. Kävin kirjakaupasta ostamassa pari tuollaista setelinlaskijan suojaa (tai mitä ikinä ne ovatkaan). Oli niin paljon helpompaa kiristää vaijeria, kun helmet eivät luistaneet hikisistä sormista ja sormetkaan eivät kipeytyneet. Seuraavalla kerralla kun vain malttaisi lyhentää nuo pitkät kynnet, niin pysyisivät nuo suojatkin hieman paremmin sormissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti