Navigaattorilla leikittyä

Mitä ihmettä henkilö, joka ei omista autoa, tekee navigaattorilla? Ei mitään jokapäiväisessä elämässä.

Mitä ihmettä henkilö, joka ei edelleenkään omista autoa, tekee edes ajokortilla? Ei niin mitään, jos käyttää aina julkisia kulkuneuvoja.

Mutta yritäpäs mahduttaa sohvaa linja-autoon ja käydä siinä "matkan varrella" ihastelemassa tuttavien uutta taloa alueella missä et ole koskaan elämässäsi käynyt.

 

Niinpä niin. Juhannusaattona vuokrasimme pakettiauton, kun se sohva ei mahtunut linja-autoon, ja huristimme sohvan kanssa appivanhempieni mökille. Veljeni oli ostanut uuden asunnon ja kävimme sitäkin vilkaisemassa, kun sopivasti osui oikeaan suuntaan... mitä nyt muutama kymmenen kilometriä poissa reitiltä.

 

Tällaiselle satunnaisajajalle navigaattori tuntuu rahallisesti edelleenkin todella arvokkaalta hankinnalta, mutta toisaalta satunnaisajajalle siitä on huomattavasti enemmän hyötyä kuin päivittäin autoa ajavalle. Omalla kohdallani edellisestä ajokerrastani on rehellisesti sanottuna ainakin 3 vuotta, joten suurin osa keskittymisestäni meni autolla ajamiseen. Jos sen lisäksi olisi pitänyt koko ajan yrittää muistaa ajo-ohjeita, niin jossain välissä olisimme ajaneet risteyksissä ohi tai sitten olisimme tervehtinee edellä/takana ajavaa kasvotusten.

 

Käytössämme oleva navigaattori on Garmin Nüvi 255T ja ainakin tähän mennessä olemme siitä pitäneet.

Se todellakin on vähentänyt ajajan tressiä ja vapauttanut pelkääjän paikallakin olevan muihin hommiin (Hmmm...). Meillä se tosin meni siihen että vieressä istuja "leikki" navigaattorilla tehden reittimuutoksia juhannusruuhkia välttääksemme kuskin tiuskiessa että milloin hän saa kuunnella niitä navigaattorin ohjeita.

Navigaattori yhdistettynä radion liikennetiedotuksiin on erittäin käytännöllinen yhdistelmä. Ilman niitä me olisimme varmaan juuttuneet moneksi tunniksi juhannuksen paluuruuhkaan.

 

Melko hyvin laite pysyi kartalla meidän sijainnin suhteen. Jossain Mäntsälän seudulla (Ajettiinko me edes siellä päin?) se oli varmaan sellaiset 100 metriä joko edessä tai jäljessä oikeasta sijainnista, mutta muualla ei tuntunut olevan juurikaan ongelmia. Hämmästykseksemme siitä löytyi melkoisen pienetkin tiet, jos vain itse tiesi tien nimen.

 

Muutaman kerran tuli ajatushäiriöitä oikean kaistan suhteen, jos ei vilkaissut navigaattorin karttaa. Häiriön aiheuttava lause on "Vaihda vasemmalle kaistalle". Se aiheutti hämmennystä erityisesti pienellä soratiellä kunnes vastaan tuli Y-risteys ja ymmärsi vihjeen.

Lisäksi jotkin lausutut ohjeet tuntuivat katkeavan kesken, mutta se varmaan johtuu siitä että muiden valmistajien navigaattoreissa viimeinen sana lauseessa tuntuu useinmiten olevan "eteenpäin". Garminin laitteessa ei eteenpäin-sanaa esiinny ollenkaan vaan suoraan ajettaessa lause on yksikertaisesti "Aja 10 kilometriä".

 

Lisäksi äänentason ollessa enemmän kuin 50% kaiuttimissa alkaa ääni hieman säristä, tosin tuo 50% äänenvoimakkuutta on kyllä melkoisen kovaäänistä pikkuauton ollessa käytössä.

 

Jossain testissä Garminin navigaattoreissa näkyvää auton kuvan suurta kokoa valitettiin, mutta ainakin meidän mallissa sen saa vaihdettua johonkin hieman pienempään kuvaan.

 

Erittäin positiivisena yllätyksenä navigaattoreiden ominaisuuksina tuli ajonopeuden näyttö ja saapumiskellonajan näkyminen. Lisäksi ainakin meidän mallissa on saatavilla näkyviin myös lähimpien bensa-asemien (merkkeineen) yms. sekä ostoskeskukset (kuten Keskisen kyläkauppa).

 

Täytyy jossain välissä kokeilla miten laite soveltuu polkupyöräkäyttöön eli löytääkö se pyörätiet ja muut vastaavat vai ohjaako käyttämään moottoritietä.

Yöshortsit

Ostin tässä pari viikkoa sitten itselleni saumurin mallia Elna 654. Olen yrittänyt kovasti puhua miehelleni että se olisi sitten minun 5-vuotishääpäivälahjani, mutta saa nähdä onko se sitä vai pelkkä vastine miehelleni ostettuun Asus Eee PC:lle.
Ensimmäinen kokeiluni sillä oli aiemmin postaamani kissatyynyliina ja nyt hurautin sillä itselleni yöshortsit.

Kangas on ihanan pehmeää puuvillaa ja kaupassa katselin siinä olevan jotain kiiltävää kuviota, josta en koko ompelun aikana saanut oikein selvää. Salamavalo näköjään auttoi asiassa ja paljasti kuviot.
Vyötärölle olisi saanut laittaa enemmän kovikekangasta... ainakin etuosaan. Takaosassa on leveä kuminauha antamassa ryhtiä. Vyötäröllä näkyvä nyöri on alunperin kengännauha, mikä nyt johtuu siitä etten löytänyt metritavaranyöreistä sopivaa väriä/mukavan tuntuista materiaalia. Eipähän tarvinnut miettiä nyörinpäille mitään erikoisempaa päättelytekniikkaa.

Ompelukoneenikin on melko uusi. Ostin sen aiemmin keväällä ja mallia se on Eva M260. Tosin tähän asti olin käyttänyt sen laatikkoa enemmän kuin itse ompelukonetta (leikkuualustana askarteluissani). Nyt taitekohta tuli kun pystyn nopeasti saumurilla huolittelemaan reunat ja loppusilaus tehdään ompelukoneella.

Seuraavaksi pitää varmaan alkaa kehittelemään yläosaa noille shortseille.

Kissatyynyliina

Tämä viikonloppu on ollut tuottava viikonloppu. Sain kaksi käsityötä valmiiksi ja Radagastin terran pohjamateriaalinkin vaihdettua.

Tämä kissatyynyliina oli muuten mukava ommeltava, mutta työ pitää sisällään valtavasti 3/4 ristipistoja ja vielä enemmän jälkipistoja. Ehdin moneen kertaan kiroilemaan aidaa ja sen tiheyttä. Aida-kangas kun ei ole paras valinta tuollaisille vajavaisille pistoille. Tuntuu että olisin pistellyt noita jälkipistoja ikuisuuden, sillä aivan kaikki elementit on ympäröity niillä.


Tyynyn sisäänlaittokohdan tein hieman erilaisemmaksi kuin normaaleissa tyynyissä eli tyyny pujotetaan liinan sisään keskeltä. Jälkikäteen vain huomasin että kankaat olisi saaneet olla huomattavasti enemmän toistensa päällä, sillä nyt tyynyä käsitellessä tuo keskiosa aukenee ja paljastaa sisuskalunsa. No, onneksi ongelman saa korjattua nepparilla.

Spanish Sampler Mystery osa 2

Vihdoin ja viimein sain toukokuussa julkaistun osan mysteerityöstä tehtyä. Tämä osa oli todella nopea tehdä, vaikka värivaihtelu olikin suuri. Laskeskelin että päivä tuon ompelussa meni. Tämän valmistumiseen vain meni pitkä aika toisen ristipistotyön ja yhden neuletyön vuoksi. Olen todella iloinen että näiden osien välillä on se pari kuukautta aikaa, vaikka ensimmäisen osan jälkeen tuskailin pitkää odotusaikaa.


I finally managed to finish the second part of the mystery. I calculated it took me about one day to stitch this part. When the instructions were published I started to stitch it, but then I decided to finish my other cross-stitch work before continuing with this one.

Vesissä on eroa

Ilmeisestikään Suomessa nuo veden erot liittyvät siihen mitä makuainetta niissä on käytetty. Puhun nyt kaupoissa myytävistä kivennäisvesistä. Ainut löytämäni ero noissa vesissä on ollut natriumin määrä ja minkä makuista vesi on. Missään ei ole mitään mainintaa muista aineista, poikkeuksena Novellen Calsium jonka kyljessä mainitaan kalsiumin määrä. Muutoin on nätisti asetettu pyöreä nolla joka riville pullon kyljessä olevaan ravintotaulukkoon (tai mikä ikinä se onkaan nimeltään).

 

Törmäsin tähän ongelmaan viikko sitten, kun yritin etsiä tietoa siitä miten paljon Suomessa myytävät vedet sisältävät natriumia, kalsiumia, kaliumia ja magnesiumia. No, natriumin sain selvitettyä ja kalsiuminkin määrän yhden merkin kohdalla, mutta lopuista ei ole tietoakaan. Juomien aineslistalta kyllä löytyy joitain sellaisia nimiä, joiden epäilen sisältävän noita kivennäisaineita, mutta siinä kaikki.

 

Kyllä tuon jälkeen aloin kaipaaman Unkarin kaupanhyllyjä. Siellä kaikkien vesien kyljessä oli listattu veden sisältämät kivennäisainemäärät ja vedet oli muutenkin selkeästi värikoodattuja. Sinisellä etiketillä ja korkilla olevat ovat perinteistä kivennäisvettä (vastaa meidän Vichya) ja sisälsivät natriumia. Vaaleanpunaisella etiketillä ja korkilla varustetut ovat suolattomia versioita ilman poreita (vastaa meidän lähdevesiä). Vihreällä etiketillä ja korkilla varustetut ovat suolattomia, mutta sisälsivät poreita (vastaa meidän Novellea ja BonAquaa). Värikoodaus helpottaa kummasti tehtävää valintaa kaupassa, kun ei tarvitse jokaista pullon kylkeä käydä läpi tarkistaakseni sisältääkö tuote suolaa tai poreita. Riittää että tutkii kivennäisaineiden määrän vaaleanpunaisten pullojen joukosta ja valitsee niistä mieluisimman.

 

Nyt voin vain toivoa että ostamani vesipullot sisältävät edes jonkin verran kovasti tarvitsemiani kivennäisaineita.

 

 

Ai niin, löysin vihdoin ja viimein yhden paikan mistä voi ostaa Canada Dryta. Kyseessä on Kampin Pick A Deli (varmaan löytyy muistakin ketjun liikkeistä). JEE!

Tosin nyt kun olen tottunut Schweppesin American Ginger aleen, tuntuu Canada Dry todella makealta. No, nautitaan juomista tilanteen mukaan, joskushan sitä kaipaa hieman makeampaa ja toisena hetkenä taas kuivempaa juotavaa.

Sinooperin kesäkuun kerhopaketti

Sain torstaina postista paketin saapumisilmoituksen ja pääsin sen hakemaan perjantaiaamuna. Näillä näkymin oli viimeinen kerta että kävin Pihlajanmäen postikonttorissa. Kyseinen konttori kuuluu näihin lakkautettaviin posteihin. Viikon päästä sen palvelut jaetaan kahden kaupan välillä, joista toinen on meidän lähellä oleva Valintatalo. Odotan innolla sitä muutosta, sillä sitten voin hakea paketit Valintatalosta myöhään illallakin. Muutos tulee vähentämään huomattavasti myöhästelyä töistä tai ennenaikaisia töistä lähtöjä postin aukioloaikojen vuoksi.

Tässä kerhopaketissa ommellaan kassi Tilda-kankaasta. En pääse tätäkään ihan heti aloittamaan, sillä nyt tekeillä olevasta neulepuserosta puuttuu vielä hihat. Tosin aika hyvältä se näyttää kyllä ilmankin hihoja, mitä nyt pinta on vielä hieman epätasainen.

Sain etu- ja takakappaleen valmiiksi ensimmäisen kerran jo viikko sitten, mutta sitten huomasin emämokan etuosassa ja jouduin purkamaan siitä puolet pois. Sain nyt sitten vihdoin ja viimein etuosan tehtyä uudestaan ja liitettyä osat toisiinsa sekä neulottua kauluksen.
Odotan mielenkiinnolla miltä tuo tulee näyttämään hihoineen päivineen... sekä miten se enää mahtuu miehen päälle ensimmäisen pesun jälkeen.