Jos rakastat

Pääsin katsomaan Jos rakastat-elokuvaa ennen virallista ensi-iltaa. Näin myös Neil Hardwickin ja Elli Vallinojan livenä. Harmi vain ettei kaikki yleisöstä arvostanut sitä että näkee elokuvan tekijöitä esittelemässä elokuvaansa. Vieressäni istunut nainen veti pop cornia naamaan sellaiseen tahtiin, Neilin ja Ellin kertoessa juttuja, että olisi luullut hänen katsovan televisiota kotonaan. Hävetti istua hänen vieressään varsinkin kun sali oli valaistu siten että yleisölle päin oli kirkkaat valot ja meidän penkkirivi oli toinen edestä juurikin edessä puhujien kohdalla.

Suomalaiseksi elokuvamusikaaliksi tuo on todella hyvin onnistunut. Musiikin määrä on valtava olematta kuitenkaan liikaa. Kappalevalinnat olivat hyviä, paitsi yhdessä kohtauksessa. Kyseisessä kohtauksessa käsitellään onnettomuuden uhria ja taustalla poliiset sekä palomiehet tanssivat iloisen musiikin tahdissa ja vetelevät pizzaa naamaansa. En ymmärtänyt ollenkaan kyseistä kohtausta enkä saanut kiinni edes laulun sanoista kun koko tapahtuma hämmensi minut täysin.

Pidin itseasiassa elokuvasta niinkin paljon että voisin mennä katsomaan sen uudestaankin. Ja se jos mikä on todella harvinaista, varsinkin suomalaisten elokuvien kohdalla.

Jos pidät musikaaleista ja suomalaisesta kevyestä musiikista, niin voin suositella lämpimästi tätä elokuvaa.