Salsafestivaalit

Pääsiäinen tuli ja meni. En ehtinyt juurikaan aikaani viettää kotona sillä pitkänä perjantaina alkoi salsafestivaalit, joihin uteliaisuus laittoi minutkin osallistumaan. Pitkään ennen pääsiäistä mietin lähtisinkö pyhiksi Tallinnaan vaiko salsafestareille. Salsafestarit veivät voiton ja olen erittäin tyytyväinen päätökseeni.

Festivaaleissa järjestettiin eritasoisia oppitunteja, joissa pääsi tutustumaan erilaisiin latinotanssilajeihin. Salsa, parisalsa, reggaeton, bachata, kizomba, rueda ja cha-cha-cha tulivat erittäin tutuiksi. Osallistuin joka ikiseen alkeistuntiin mitä oli tarjolla. Perjantaina tunteja tuli yhteensä 5 tuntia, lauantaina 4 tuntia ja sunnuntaina 4 tuntia. Ja ihan kuin siinä ei olisi ollut tarpeeksi, niin joka ilta oli myös iltajuhlat 21-04.
Haltioissani seisoskelin tanssilavan reunalla ja katselin kuinka edistyneemmät vetivät sulavasti pitkin tanssilattioita. Latinotanssit ovat kyllä se missä mies saa loistaa oikein kunnolla. Ja taitavan miehen tanssia on kyllä ilo katsella. Tosin vielä mukavampaa on joutua kyseisen miehen tanssitettavaksi. Taitava tanssittaja saa vasta-alkajankin taipumaan miten tahansa. Olisin melkein ollut valmis seuraamaan niitä miehiä minne tahansa, jos olisivat tanssittaneet muutaman kappaleen vielä lisää.

Laskeskelin että koko viikonlopun aikana tanssin yhteensä 24 tuntia. Nyt jalat ovat kipeinä korkokenkien käytöstä ja kaipaavat extra hoitoa.
Suurin osa festareilla viettämästäni ajasta oli oikein miellyttävää,mutta mahtui sinne myös ikäviäkin hetkiä. Kaikissa tanssitapahtumissa vain on se sama ikävä piirre että sinne osallistuu myös henkilöitä, jotka yrittävät (väärällä tavalla) iholle väen väkisin. Ja nämä henkilöt eivät tunnu ymmärtävän selkeää kieltäytymistä ja yhtään mitään elekieltä. Näin kävi jälleen kerran minullekin kun yksi vasta-alkajamies alkoi kaikki oppitunnit ja illat piirittää minua liian paljon. Ensimmäisen illan annan hänelle anteeksi, sillä minä olin ainut vasta-alkaja joka oli illalla läsnä. Tanssin silloin muutaman tanssin hänen kanssaan, mutta lopetin tanssimisen siinä vaiheessa kun hän halusi tanssia myös sellaisia tansseja joita ei selkeästi osannut tanssia ja viinakin alkoi viedä hänestä voiton. Seuraavina päivinä ja iltoina hän tuntui seuraavan kuin hai laivaa. Minne ikinä meninkin, niin siellä myös hän oli ja jatkuvalla syötöllä pyysi tanssimaan, kertoi kiinnostuksessaan espanjalaiseen musiikkiin, sylki puhuessaan, tuli aivan liian lähelle ja yritti ottaa "hellään" syleilyynsä. Kai sen olisi muuten kestänyt, mutta kun hänen jatkuva läsnäolonsa sai muut miehet epäröimään josko minua saisi tanssittaa vai olisinko varattu ainoastaan hänen käyttöönsä.

Mikä kumma siinä on kun ei ymmärretä, jos toinen kieltäytyy joka ainut kerta tanssimisesta. Ei myöskään ymmärretä mitä tarkoittaa kun toinen ei noteeraa häntä tai lähtee aina muualle kun kyseinen henkilö on lähestymässä. Tai se kun käskee hänen häipyä jonnekin muualle.

Takaisin sitten varsinaiseen aiheeseen. Nuo festarit olivat loistava tapa tutustua erilaisiin latinotansseihin. Huomasin esimerkiksi että se tanssitapa, jota "harrastan" yökerhoissa käydessäni, muistuttaa erittäin paljon reggaetonia. Siihen tarvitsee vain lisätä muutama yläkehon liikerata, niin se on täydellistä reggaetonia.
Toinen laji, johon ihastuin täysin, on bachata. Oijoijoi, miten saan mahdutettua kalenteriini noiden tanssien oppimista. Ehdottomasti haluan niitä oppia enemmänkin.