En ole tänä vuonna päässyt harjoittelemaan ollenkaan säännöllisesti, sillä koko kevään olen sairastellut. Ja huhtikuun leukaleikkauksen jälkeen en ole harjoitellut ollenkaan, sillä pelkäsin että rasitan liikaa leukaa puremalla hampaita yhteen tai kolauttamalla sen johonkin.
Viime viikolla sain itsestäni niskasta kiinni ja varattua ensimmäisen tunnin. Eilen olikin sitten ensimmäiset tankotreenit. Varausta tehdessä ongelmakseni muodostui se että minkä tason tunneille minun oikeastaan pitäisi mennä. Ennen taukoahan minä kävin 3-4. tason tunneilla. Tauon aikana kuitenkin lihakset eivät ole saaneet enää treeniä, joten kuntokin on sitten melkein nollalukemissa.
Päädyin 2. tason tunnille ja hieman alkoi tunnin aikana mietityttämään josko sittenkin 1. tason tunti olisi ollut se oikea minulle. Lihaksissa ei ollut jäljellä voimaa juuri ollenkaan. Kaikki ne liikkeet, jotka ennen meni leikiten (kuten olkanousu), eivät sujuneet enää laisinkaan. Jo tavallisen invertin teossa oli ongelmia, enkä saanut jalkojani nostettua ylös niin kevyesti kuin ennen. Pyörimiset sentään sujuivat kuin vanhalta tekijältä. =n se kuitenkin melkoisen masentavaa että tietää täsmälleen kuinka jokin liike tehdään, mutta kehosta ei vain löydy enää niitä voimia mitä siellä oli esim. vuosi sitten.
No, se hyvä puoli tässä tilanteessa on että tästä ei voi ottaa suunnakseen muuta kuin ylöspäin. Mielenkiinnolla jään odottamaan kauanko menee ennen kuin saan taas entiset voimat lihaksiini. Olen jo suunnitellut että alan käymään taas kuntosalilla ja tekemään pieniä lihastreenejä kotonakin tangollani.
Voimia odotellessa jatkan haaveilua.
Viime viikolla sain itsestäni niskasta kiinni ja varattua ensimmäisen tunnin. Eilen olikin sitten ensimmäiset tankotreenit. Varausta tehdessä ongelmakseni muodostui se että minkä tason tunneille minun oikeastaan pitäisi mennä. Ennen taukoahan minä kävin 3-4. tason tunneilla. Tauon aikana kuitenkin lihakset eivät ole saaneet enää treeniä, joten kuntokin on sitten melkein nollalukemissa.
Päädyin 2. tason tunnille ja hieman alkoi tunnin aikana mietityttämään josko sittenkin 1. tason tunti olisi ollut se oikea minulle. Lihaksissa ei ollut jäljellä voimaa juuri ollenkaan. Kaikki ne liikkeet, jotka ennen meni leikiten (kuten olkanousu), eivät sujuneet enää laisinkaan. Jo tavallisen invertin teossa oli ongelmia, enkä saanut jalkojani nostettua ylös niin kevyesti kuin ennen. Pyörimiset sentään sujuivat kuin vanhalta tekijältä. =n se kuitenkin melkoisen masentavaa että tietää täsmälleen kuinka jokin liike tehdään, mutta kehosta ei vain löydy enää niitä voimia mitä siellä oli esim. vuosi sitten.
No, se hyvä puoli tässä tilanteessa on että tästä ei voi ottaa suunnakseen muuta kuin ylöspäin. Mielenkiinnolla jään odottamaan kauanko menee ennen kuin saan taas entiset voimat lihaksiini. Olen jo suunnitellut että alan käymään taas kuntosalilla ja tekemään pieniä lihastreenejä kotonakin tangollani.
Voimia odotellessa jatkan haaveilua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti