Muistatteko vielä viime vuodelta uuden jääkaapin aiheuttaman pikaisen keittiörempan?
Vanha jääkaappihan lähti hyvin nopeasti eteenpäin laitettuani ilmoituksen Tori.fi-sivustolle. Sain siitä jääkaapista 50 €. Varmaan olisin voinut pyytää enemmänkin, mutta tavoitteenihan oli päästä vanhasta laitteesta eroon joten mitä sitä turhia alkaa ahneeksi. Mitä luultavimmin tälläkin hetkellä kyseinen jääkaappi auttaa pitämään jonkun raksamiehen eväitä kylmänä.
Kaikki mitä vanhasta jääkaapista jäi oli läjä pölyä ja tyhjä kolo. Pitkään kolossa majaili klaffipöytä ja sekalainen määrä erilaista roinaa miettiessäni miten oikein keittiötä kehitän. Lopulta suunnitelma alkoi hahmottumaan ja vähitellen myös toteutumaan pala palalta.
Tästä alkoikin sitten pitkä operaatio, joka tuntui vain kestävän ja kestävän kaikenlaisten kommervenkkien kera.
Aluksi ideana oli laittaa koloon matala pakastinkaappi. En vain löytänyt mieleisen väristä ja kokoista kaappia mistään, joten jouduin väliaikaisesti hylkäämään idean. Päätin kuitenkin täyttää kolon siten että jos sitten eräänä kauniina päivänä hankkisinkin sen kaapin, niin saisin sen asetettua koloon purkamalla ainoastaan tilan alaosan pois.
Kesän ajan olin pyöritellyt Ikean keittiösuunnitteluohjelmaa ja siitä sain ajatuksen käyttää hyväkseni Ikean palapelimäistä koottavuutta. Piirtelin paperille karkean suunnitelman siitä minkä kokoisia laatikoita tarvitsen ja montako kappaletta niin laatikkoja kuin hyllylevyjäkin pitäisi ostaa.
Osat kävin sitten ostamassa Ikeasta pienissä erissä. Yksi laatikko kun on yllättävän painava, joten vauvan kanssa rattailla liikkuessa oli hieman tuskaa yrittää kantaa samalla paria kolmea laatikkoa enempää. Lisäksi kun pienissä erissä osti ei loppusumma tuntunut niin kamalalta vaikkakin samalla tuli aina kyllä ostettua hieman muutakin ylimääräistä tavaraa.
Mittasin jääkaapin kolon sen kymmenen kertaa ja mielestäni kaikki laskelmani olivat kohdillaan. Asentaessani ensimmäistä hyllylevyä parahdin epätoivosta. Kolo olikin reilusti leveämpi kuin ostamani hyllylevy. Ratkaisin ongelman ostamalla rimaa K-raudasta, jotta sain levyn kiinni. Hienoa, kaikki hyvin.
Sitten alkoi ensimmäinen laatikon asennus. Hyllylevystä oppineena lisäsin laatikon ja seinän väliin riman, jotta sain laatikon kiinnitettyä kunnolla. Asennus sujui hyvin, mutta laatikko ei oikein mennyt itsestään kiinni vaan se piti aina pukata paikoilleen. Harmistuneena heitin hanskat naulaan ja menin rauhoittumaan muihin hommiin. Kun tilanne oli saatu rauhoitettua tulin takaisin tutkimaan ongelmaa. Totesin että kolon seinämät ovat löysät. Kun niitä työnsi, tunsi miten seinä antoi periksi ja se vaikutti sitten negatiivisesti myös laatikon liikkumiseen. Eihän siinä auttanut muuta kuin mennä taas rautakauppaan ja ostaa sieltä leveämpää rimaa, jolla sain koloa kavennettua sopivasti laatikolle.
Tämän jälkeen kaikki sujuikin kuin tanssia vaan.
Kun laatikot oli saatu paikoilleen, niin ne tulivat heti käyttöön. Sinne menivät muista kaapeista kaikki uunivuoat, kattilat, harvemmin käytettävät keittiövälineet ja ruoka-aineksiakin.
Laatikot ovat Ikean Maximera-mallistoa. Hyllylevyt ja etulevyt ovat Utrusta-mallistoa. Hintaa tuolle Ikean osuudelle tuli n. 430 €, joten ihan halpa tuo systeemi ei ollut.
Eräänä päivänä sitten totesin että pelkät laatikot kolossa ei riitä. N oli nimittäin oppinut avaamaan jo alimpia laatikoita ja sieltä lensikin osa tavaroista ja ruoka-aineista ympäri keittiötä hänen tutkiessaan laatikkojen sisältöä.
Ensin meinasin käydä jostain ostamassa levyn ja tehdä siitä ovi, mutta sitten muistui mieleeni että muuttaessani tähän asuntoon otin tiskikoneen paikalta yhden oven pois. Ei muuta kuin häkkivarastoa penkomaan (ja samalla myös siivoamaan). Hetken päästä kannoinkin oven keittiöön ja aloin asentamaan ovea paikoilleen. Huono tuuri vain että olin asentanut pari laatikkoa siten että ne olivat juuri sananoiden kohdalla. Jouduin siinä sitten vaihtamaan laatikoiden paikat päittäin että oven sarana sopi niiden väliin.
Tämän vuoden helmikuun loppupuolella kolo viimeisteltiin. Käyttämäni rimat olivat puunvärisiä, joten ostin niiden päälle silitettävää reunanauhaa K-raudasta.
Eurokankaasta olin ostanut jo viime vuoden puolella astiasto-kuvioisen kankaan ja siitä ompelin sitten suojaverhon laatikoston yläosaan.
Vaikka kaikenlaista sattuikin, niin olen tyytyväinen lopputulokseen.
Sain keittiöön runsaasti hyllytilaa tällä tavalla ja koko keittiön uusimistarve lykkääntyi taas parilla vuodella. Tällä hetkellä myös tuntuu että tuskin haluan tuohon sitä pakastinkaappiakaan. Jokainen laatikko on tullut tarpeeseen.
Vanha jääkaappihan lähti hyvin nopeasti eteenpäin laitettuani ilmoituksen Tori.fi-sivustolle. Sain siitä jääkaapista 50 €. Varmaan olisin voinut pyytää enemmänkin, mutta tavoitteenihan oli päästä vanhasta laitteesta eroon joten mitä sitä turhia alkaa ahneeksi. Mitä luultavimmin tälläkin hetkellä kyseinen jääkaappi auttaa pitämään jonkun raksamiehen eväitä kylmänä.
 | |||
| Lähtötilanne |
Tästä alkoikin sitten pitkä operaatio, joka tuntui vain kestävän ja kestävän kaikenlaisten kommervenkkien kera.
Aluksi ideana oli laittaa koloon matala pakastinkaappi. En vain löytänyt mieleisen väristä ja kokoista kaappia mistään, joten jouduin väliaikaisesti hylkäämään idean. Päätin kuitenkin täyttää kolon siten että jos sitten eräänä kauniina päivänä hankkisinkin sen kaapin, niin saisin sen asetettua koloon purkamalla ainoastaan tilan alaosan pois.
Kesän ajan olin pyöritellyt Ikean keittiösuunnitteluohjelmaa ja siitä sain ajatuksen käyttää hyväkseni Ikean palapelimäistä koottavuutta. Piirtelin paperille karkean suunnitelman siitä minkä kokoisia laatikoita tarvitsen ja montako kappaletta niin laatikkoja kuin hyllylevyjäkin pitäisi ostaa.
Osat kävin sitten ostamassa Ikeasta pienissä erissä. Yksi laatikko kun on yllättävän painava, joten vauvan kanssa rattailla liikkuessa oli hieman tuskaa yrittää kantaa samalla paria kolmea laatikkoa enempää. Lisäksi kun pienissä erissä osti ei loppusumma tuntunut niin kamalalta vaikkakin samalla tuli aina kyllä ostettua hieman muutakin ylimääräistä tavaraa.
Mittasin jääkaapin kolon sen kymmenen kertaa ja mielestäni kaikki laskelmani olivat kohdillaan. Asentaessani ensimmäistä hyllylevyä parahdin epätoivosta. Kolo olikin reilusti leveämpi kuin ostamani hyllylevy. Ratkaisin ongelman ostamalla rimaa K-raudasta, jotta sain levyn kiinni. Hienoa, kaikki hyvin.
Sitten alkoi ensimmäinen laatikon asennus. Hyllylevystä oppineena lisäsin laatikon ja seinän väliin riman, jotta sain laatikon kiinnitettyä kunnolla. Asennus sujui hyvin, mutta laatikko ei oikein mennyt itsestään kiinni vaan se piti aina pukata paikoilleen. Harmistuneena heitin hanskat naulaan ja menin rauhoittumaan muihin hommiin. Kun tilanne oli saatu rauhoitettua tulin takaisin tutkimaan ongelmaa. Totesin että kolon seinämät ovat löysät. Kun niitä työnsi, tunsi miten seinä antoi periksi ja se vaikutti sitten negatiivisesti myös laatikon liikkumiseen. Eihän siinä auttanut muuta kuin mennä taas rautakauppaan ja ostaa sieltä leveämpää rimaa, jolla sain koloa kavennettua sopivasti laatikolle.
Tämän jälkeen kaikki sujuikin kuin tanssia vaan.
Kun laatikot oli saatu paikoilleen, niin ne tulivat heti käyttöön. Sinne menivät muista kaapeista kaikki uunivuoat, kattilat, harvemmin käytettävät keittiövälineet ja ruoka-aineksiakin.
 |
| Laatikot auki |
Eräänä päivänä sitten totesin että pelkät laatikot kolossa ei riitä. N oli nimittäin oppinut avaamaan jo alimpia laatikoita ja sieltä lensikin osa tavaroista ja ruoka-aineista ympäri keittiötä hänen tutkiessaan laatikkojen sisältöä.
Ensin meinasin käydä jostain ostamassa levyn ja tehdä siitä ovi, mutta sitten muistui mieleeni että muuttaessani tähän asuntoon otin tiskikoneen paikalta yhden oven pois. Ei muuta kuin häkkivarastoa penkomaan (ja samalla myös siivoamaan). Hetken päästä kannoinkin oven keittiöön ja aloin asentamaan ovea paikoilleen. Huono tuuri vain että olin asentanut pari laatikkoa siten että ne olivat juuri sananoiden kohdalla. Jouduin siinä sitten vaihtamaan laatikoiden paikat päittäin että oven sarana sopi niiden väliin.
 |
| Kaappi normaalitilassa |
Tämän vuoden helmikuun loppupuolella kolo viimeisteltiin. Käyttämäni rimat olivat puunvärisiä, joten ostin niiden päälle silitettävää reunanauhaa K-raudasta.
Eurokankaasta olin ostanut jo viime vuoden puolella astiasto-kuvioisen kankaan ja siitä ompelin sitten suojaverhon laatikoston yläosaan.
Vaikka kaikenlaista sattuikin, niin olen tyytyväinen lopputulokseen.
Sain keittiöön runsaasti hyllytilaa tällä tavalla ja koko keittiön uusimistarve lykkääntyi taas parilla vuodella. Tällä hetkellä myös tuntuu että tuskin haluan tuohon sitä pakastinkaappiakaan. Jokainen laatikko on tullut tarpeeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti