tiistai 25. maaliskuuta 2008

Neuletakki

Sainpas vihdoin ja viimein laitettua tämän sairasvuoteella neulomani takin tännekin. Olen jo muutaman kuukauden haikaillut itselleni pidempää neuletakkia, mutta mistään ei ole oikein sopivaa löytynyt. Your Facessa on ollut kaikkein sopivin malli, mutta hieman ahdisti silloin käyttää yli 100 € johonkin neuletakkiin.

Anttilan keskuvaraston tyhjennysmyynnissä ihastuin tuohon Novita Fiesta- lankaan ja päätin haluta siitä itselleni neuletakin. En kuitenkaan ostanut lankoja heti, vaan halusin etsiä sopivan neuletakkimallin sekä tarkistaa montako vyyhteä lankaa pitäisi ostaa. Mallin löydettyäni ja raa'asti laskemani lankamäärän turvin lähdin takaisin Kampin Anttilaan, jossa surkeudekseni huomasin siellä olevan jäljellä enää 6 vyyhteä. Laskelmieni mukaan olisin tarvinnut 7-8 vyyhteä. Meinasin jättää ostamatta langat ja haudata haaveeni, kun tuli mieleeni Itäkeskuksen Anttila. Ostin siis Kampista nuo 6 vyyhteä ja lähdin suunnistamaan kohti Itäkeskusta. Olin erittäin tyytyväinen että päädyin ostamaan nuo vyyhdet, sillä Itäkeskuksen Anttilassa niitä oli enää jäljellä 3 kappaletta. En raaskinut jättää yhtä vyyhtiä sinne yksinään olemaan, joten ostin nuo kaikki itselleni. Lankaa työhön meni loppujen lopuksi 7 vyyhteä, joten nyt minulla on pari ylimääräistä vyyhteä odottamassa jotain suurta pientä ideaa.

Pohjana käyttämäni malli oli Drops Designin malli numero 107-10. Tokihan lopputulos oli hieman eri kuin alkuperäinen malli, sillä lanka oli huomattavasti paksumpaa ja käyttämäni puikotkin olivat kokoa 7. Oikeastaan ainoat asiat, jotka säilyivät alkuperäisestä ohjeesta oli pitsikuvion malli ja kaikki ohjeessa mainitut pituudet ja niissä tapahtuvat kavennukset sekä lisäykset.
Mielenkiintoista sinällään että työtä tehdessä työ oli oikean mittainen koko ajan, mutta kun puin tuon päälleni kuvausta varten niin helmasta hävisi sellaiset 15-20 cm pituutta. Ehkä minun pitää hieman venyttää tuota helmaa päivittäin.
Toinen itseäni hämmentävä asia on tuo etuosien raitojen erinlaisuus. Etuosat ja takaosa on neulottu yhtenä suurena työnä, joten työtä aloittaessani uskoin vahvasti että sillä tavalla molemmista etuosista tuli edes suurin piirtein toistensa kaltaiset raitojen suhteen. Mutta eihän sellainen tietenkään sovi minun tapauksessa. Jostain kumman syystä kaikki vaaleat kohdat halusivat kertyä toiselle puolen etuosaa, kun toinen puoli taas otti vastaan tummat sävyt.

Nappien kanssa oli oma ongelmansa. En tiennyt Helsingissä yhtään nappikauppaa, joten ostin ensimmäiset napit Eurokankaasta. Kotona vasta huomasin että napit olivat liian pienet. Onnekseni mieheni sattui muistamaan Marmorikujalla olevan Singerin kaupan. Sain sieltä aivan ihanat napit... jotka nekin olivat reikiin nähden hieman liian pienet. Pidin kuitenkin noista napeista sen verran paljon että päätin pienentää mieluummin reikiä kuin ostaa vielä suuremmat napit.

Olen kuitenkin tyytyväinen ensimmäiseen ikinä tekemääni neuletakkiin ja huomenna pistän sen päälleni töihin... jos vain on sopivan viileä ilma.

Ei kommentteja: