Koko perjantaipäivän odotin innolla äitini saapumista. Hän oli ennen lähtöään luvannut etsiskellä kotona minun vanhoja valmiita ja keskeneräisiä käsitöitäni, joita kuulemma on kymmenittäin. Ikävä kyllä suurin osa töistäni olivat onnistuneet piiloutumaan oikein kunnolla, joten sain vain yhden viimeistelyä vaille olevan neulepuseron (jonka olemassaoloa en edes muistanut). Lisäksi hän oli löytänyt mummoltani saamani kultasormuksen, jota en sitäkään ollut muistanut ollenkaan. En ole muuten koskaan nähnyt niin leveää ja painavaa kultasormusta, mahtaa sillä olla hintaa. Äitini kertoi että mummo oli joskus lainannut rahaa jollekin ja saanut sormuksen pantiksi. Velkaa ei kuulemma oltu koskaan maksettu takaisin, joten mummo antoi sormuksen minulle lahjaksi silloin kun olin vielä pienen pieni tyttönen (ja vanhempani laittoivat sormuksen talteen odottamaan kasvuani).
Kuin pieni lapsi ikään esittelin äidilleni kaikki käsityöni ja suunnitelmani, joita olin tämän vuoden puolella tehnyt. Hieman kyllä jännitti millaisia kommentteja tulee, mutta eikö mitä, kehujahan sain vain ja hieman kehitysehdotuksia. Sukista äiti sanoi, jotta olin sitten mennyt opettelemaan ruotsalaisten tavan tehdä sukkia. Kantapäänkään virheitä hän ei edes huomannut, ainoastaan sen että kyllä sukassa kantapää on. Jouduin pariin kertaan piirtämään ja selostamaan mikä siinä kantapäässä on vikana ennen kuin hän tajusi erheeni. Äiti lupasi kotona etsiä oman ohjeensa ruotsalaisesta sukanaloituksesta ja tarkistaa miten siinä tehdään kantapää. Odottelen siis tuloksia.
Lauantaina vietettiin sitten naistenpäivää ja menimme kahdestaan keskustaan ostoksille. Äiti halusi kovasti nähdä millaisiin tiloihin Hobby Point oli muuttanut. Vietimmekin siinä kaupassa lähes kolme tuntia penkoen joka hyllyä ja laskuakin tuli yli 200€. Tosin suurin osa niistä tulevat äitini kurssilaisten käytettäväksi. Aika paljon tavaraa kyllä minullekin ostettiin (ainakin rahallisesti). Sain pari metriä villalevyä, huovutusneulaan kahvan, kukantekolaitteen, ristipistokirjasen ja pyöröpuikot. Tuo kukantekolaite oli täysin äitini idea, muut olivat omia puolinaisia pyyntöjäni.
Tämän jälkeen kävimme Tokyokanissa, sillä ruokavarastoissani alkoi olla hieman tyhjää japaniosastolla.
Lopuksi ostosreissun kruunasi ruokailuhetki Kampin Sähkötalossa sijaitseva sushiravintola Daruma Sushi.
Ostosreissun tehtyämme sain äidiltäni vielä monta metriä heijastinnarua, josta teen sitten saamallani kukantekolaitteessa hieman erinlaisempia heijastimia joku päivä. Olisin saanut vielä jotain villaakin, mutta en oikein löytänyt niistä oikein sopivia värejä.
Toivoin salaa että olisimme tämän jälkeen alkaneet työstämään villalevyjä, mutta yllättäen siskoni perheineen oli saapunut myös pääkaupunkiseudulle. Joten vietimme illan sitten siskoni ja hänen pikkupoikiensa seurassa.
Sunnuntaiaamuna äitini joutuikin sitten lähtemään takaisin kohtia kotiaan. hän lupasi kuitenkin että jos en saa kesään mennessä tehtyä villalle mitään, niin sitten käsitellään se yhdessä. Ehkäpä pääsiäisenä urakoin tuon villan oikean muotoonsa... tai sitten laitan sen syrjään odottamaan äitini paluuta.
Sen tiedän että tällä viikolla keskityn ristipistotyynyliinaan, neuletakkiin ja pääsiäispupuihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti