perjantai 2. tammikuuta 2009

Guitar Hero

Pääsin tässä uutena vuotena kokeilemaan ensimmäistä kertaa Guitar Hero-peliä. Sinällään ihan ok peli, mutta olen liian invalidi sitä pelaamaan. Nimettömäni on liian lyhyt tuolle pelille, joten joudun pelaamaan joko muut sormet liian käppyrässä tai sitten vääntäen nimettömäni pois näppäimistöltä, jolloin pikkurilli hoitaa nimettömän osuuden(yksi syy miksen ole koskaan opetellut soittamaan kitaraa). Miten päin vain, niin lopputuloksena olisi erittäin kipeä käsi pitemmän session jälkeen.
Olen joutunut aiemminkin kieltäytymään pelaamasta juuri tuon nimettömän vuoksi. Silloinen peli oli yllätys yllätys Frets on Fire, jota pelataan tietokoneen näppäimistön avulla. Silloin en suostunut edes kokeilemaan, sillä näin jos suoraan etteivät sormieni pituudet riittäneet peliin. Toivottavasti silloisen pelin omistajat ymmärsivät ongelman kun kieltäydyin.
 
Nyt varmaan saat suuret sadattelut niskaani, mutta minusta Guitar Hero ei eroa tanssimattopeleistä muuten kuin että se mikä tanssimatoissa tehdään jaloilla tehdäänkin se Guitar Hero-pelissä sormilla. Eli jos et halua hikoilla, kunto on heikko, jaloissa ei ole nopeutta, mutta sorminäppäryyttä löytyy niin tällöin kitaran soittelu voisi olla se parempi vaihtoehto.
Itselläni oli kitaran soittamisessa ongelmia pysyä rytmissä, mutta se saattoi hyvinkin johtua kipeytyvistä sormistani. Lisäksi jäi hieman epäselväksi milloin soitto meni loistavasti, ainut minkä huomasin oli kun soitto meni päin mäntyä. Ehkä peliseurueessani vain oli niin huonoja pelaajia.
 
Kokeilemani versio oli Wiille. Plussana siinä versiossa on wiimoten kaiuttimen hyväksi käyttö pieleen menevässä soitannassa. Tällöin selviää ainakin se kumman pelaajan soitto menee pieleen.
 
Mielestäni Guitar Hero-sarjaa on hypetetty liikaa erikoisuuteensa nähden. Ei se niin erikoisen tuntuinen ole, eikä se saanut minua innostumaan aiheesta. Palaan takaisin tanssimattoni pariin, jolla saan pidettyä edes kuntoni kohtalaisessa tilassa.

Ei kommentteja: