tiistai 3. marraskuuta 2009

Projekti metrilaku osa 4

Kiitoksia kannustuksista, ne auttavat kestämään aina oikojalla käymiset.
 
Kävin eilen toisen kerran oikojalla. Poistetun hampaan viereiset hampaat kytkettiin toisiinsa kuminauhan avulla ja nyt aletaan kuromaan rakoa umpeen.
Lisäksi sain oikein kunnon ruoankaappaajan alahampaisiini, sillä minulle laitettiin täyspitkä rautalanka kulkemaan kaikkien kiinnikkeiden läpi etuhampaista takahampaisiin.
Loppupäivä olikin taas sitten tuskaa, kun leuat yrittivät löytää sopivaa asentoa. Päätä särki töistä lähtiessä jo niin paljon että melkein oksensin. Onneksi 600 mg Burana auttaa särkyyn loistavasti ja nukkua en edes yrittänyt ilman särkylääkettä.
 
Hämmentävintä oli tänä aamuna herätessäni. Poistetun hampaan kohdalla ollut rako on jo selkeästi pienentynyt. Kieleni ei mahdu enää menemään siitä raosta.
 
Olen muuten oppinut puhumaan kohtuullisesti raudat suussani. Ässä suhisee kyllä, mutta ei enää niin ärsyttävästi. Ja kunhan tuo rako tuosta häviää, niin uskon sen suhinan häviävän kokonaan. Ainoastaan silloin kun olen väsyksissä, on puheeni epäselvää mongerrusta. Se kuulostaa silloin siltä kuin olisin pahemmassakin humalassa.
 
Ostin pari viikkoa sitten mikrokokoluokkaa olevan "pulloharjan", jolla saa putsattua noita rautojen välejä silloin kun olen kaupungilla tai kyläilemässä. Ilman sitä kuljettaisin suussani aina parin edellisen ruoan jämiä ja joutuisin mitä ihmeellisimpien makuelämysten kouriin kuten esimerkiksi valkosipulikahvi (En voi suositella kyseistä sekoitusta. Se oli melkoisen pahaa.).
 
Jos nuo hampaat jatkavat noin nättiä liikkumista, niin voin hyvin odotella leikkaukseen pääsyä parin vuoden sisällä.

Ei kommentteja: