Projekti metrilaku osa 3

Pari viikkoa sitten saatiin viimeinen haastattelu suoritettua. Omalla tavalla mukavaa että ennen kuin mitään aletaan tekemään varmistetaan että potilas todellakin ymmärtää mihin on ryhtymässä. Tosin jos ajatus on muhinut mielessä jo sen 20 vuotta, niin kyllä sitä olisi halunnut projektin alkaneen jo viime syksyllä.

 

Viime viikolla minulta poistettiin yksi etualahampaista ja sain yhteensä 8 kuminauhaa toiseksi viimeisten takahampaiden molempiin väleihin. Siinä sitten menikin ruokavaliot uusiksi, kun edessä ei ole enää juurikaan purentapintaa puuttuvan hampaan vuoksi ja muut hampaat ovat hellinä noiden kuminauhojen vuoksi. Nukkumaankin viikon aikana pystyin vain särkylääkkeen voimin.

 

Toissapäivänä kuminauhat poistettiin ja sain tilalle koukulliset metallirenkaat noihin toiseksi viimeisiin takahampaisiin. Yksi noista koukuista repii melko ikävästi poskea auki, joten joudun käyttämään vahaa sen koukun peittämiseen.

Lisäksi kolmeen etualahampaaseeni liimattiin kiinnikkeet ja metallikaari yhdistää nämä kolme hammasta. Sinällään raudat eivät tunnu pahalta, mutta yksi niistä raudoista jää pahasti puristuksiin silloin kun laitan hampaat kiinni. Joten nyt sekä ylä- että alahampaissa on yhdet erittäin kosketusarat hampaat.

 

Toivottavasti nuo alahampaat lähtevät liikkumaan nopeasti että tuo pystyisin kunnolla laittamaan suuni kiinni.

 

Mutta kaikkein parasta hommassa on se että nyt on ihan oikeasti jotain näkyvää jo alkanut tapahtumaan tässä projektissa.

Kuulumisia

Ajattelin vain kertoa että olen vielä hengissä.

Käsitöitä tehdään, mutta todella hitaasti. Muutama työ on loppuviilausta valmiita, en vain vaan saa aikaiseksi tehdä sitä viimeistelyä. Eniten olen oikeastaan keskittynyt mysteerityön tekemiseen.

 

Ruokavaliomuutoksen jälkeen tippui minulla painoa sellainen 5 kiloa 2 kuukauden aikana. Olen erittäin tyytyväinen tulokseen, sillä kehoni voi huomattavasti paremmin. Ja syön itseasiassa nykyään terveellisemmin sillä pastat, pizzapohjat, ranskalaiset, muut perunat ja riisit on korvattu kasvislajitelmilla kuten pavuilla, porkkanoilla, kukkakaaleilla ja parsakaaleilla jne.

 

Jumppaan edelleenkin Wiin avustuksella enempi vähempi säännöllisesti. Harmituttaa vain kovasti ettei tule käytyä salilla. Tulee kalliita käyntikertoja jos määrät ovat tyyliä kerta kuukauteen.

Korkeasaari

Tämän videon myötä toivotan kaikille mukavaa kesälomaa. Tämä tyttö lähtee nyt Thaimaaseen eikä tähänkään blogiin tule sinä aikana päivityksiä.

Video on kuvattu Korkeasaaressa kesäkuun aikana ja kyseessä on ensimmäinen editointikokeiluni.

Ruokavalion muutos

2,5 viikkoa sitten päätin tehdä muutoksen elämässäni... jälleen kerran. Tällä kertaa laitoin ruokavalioni uusiksi.

Poistin listalta kaikki perunat, viljat, riisit ja sokerit. Lisäsin rasvaa, lihaa ja kasviksia niiden tilalle. Kyllä, kyseessä on jonkilainen vähähiilihydraattinen ruokavalio.

Itseasiassa muutos ei paljoa vaatinut, sillä olen jo pitkät ajat karttanut kaikkea kevyttä ja leipääkin olen nauttinut melkoisen niukasti sekä sokerin määräkin on ollut selkeässä laskussa. Suurin homma oli riisin ja pastan pois jättäminen. Tosin kotioloissa sekin onnistui melkoisen kivuttomasti. Työpäivinä ulkona syödessä onkin sitten hieman enemmän hommaa löytää uuteen ruokavalioon sopivia ruokapaikkoja... kun niihin pelkkiin salaatteihin alkaa jo parin viikon aikana kyllästyä ja pahasti.

 

30.1.2008 kirjoitin postauksen Kuntoilu, jossa valitin että kovan treenin jälkeen tulee todella huono olo ja samanlaisen reaktion saa aikaiseksi myös lämmin sää. Arvatkaa mitä, tämän parin viikon aikana olleet helteet eivät ole vaivanneet minua mitenkään ja pystyn vetämään treenitkin "sairastumatta". Edes 10 kilometrin pyöräretki ei tunnu missään muualla kuin pakaroissa. Vielä plussana minä pystyn olemaan saunassakin huomattavasti pitempään kuin aiemmin.

Ainut heikkous tuntuu nykyään olevan se että lihaksisto ei tunnu sellaisiin suorituksiin kuin aiemmin, tosin todetakseni tuntuman pitäisi minun saada itseni sinne salille tekemään painoilla jotain. Toisaalta eipä kehossanikaan ole mitään helppoa sokeria poltettavaksikaan kovin paljoa.

 

En olisi uskonut että nuo ongelmani johtuivat yksinkertaisesti vain vääränlaisesta ruokavaliosta, mutta pakko kai se on todeta.

 

Ja kun näin naisesta on kyse, niin rakastan nykyään sitä miltä ihoni tuntuu, se on jotenkin pehmeämpi ja samettisempi kuin aiemmin. Vyötäröltäni on hävinnyt n. 6 senttiä tavaraa. Peilin edessä on selkeää hoikkuutta nähtävissä eikä pömpövatsasta ole kuin pieni muisto vain. Painoa on tippunut tähän mennessä ainoastaan 1,9 kiloa, mutta uskon sen siitä hitaasti ja varmasti laskevan vielä lisääkin. Laitoin ihan huvikseni tuonne blogisivuni alalaitaan mittarin, josta näkee paljonko olen laihtunut ja mikä on tavoitteeni. Tuskin pääsen koskaan sinne tavoitteeseeni asti, mutta eipä tuo painon määrä pahemmin haittaa, jos ne vain olisivat lihasta eikä herkuista muodostuneita rasvakasoja.

Rautainen lihamureke ja lisäke

Viime viikonloppuna tein pinaatilla ja juustolla täytettyä lihamureketta. En olisi uskonut siitä tulevan niin hyvää kuin mitä se loppujen lopuksi oli.

Rautainen lihamureke

1 prk kermaviiliä

1 dl soijajauhoa

2 kananmunaa

suolaa

valko- ja mustapippuria
1 sipuli tai sipulijauhetta

500-800 g naudan jauhelihaa

Täyte:

150 g pinaattia

oliiviöljyä

Juustoa oman maun mukaan.

"Taikinan" sekoitin listassa olevassa järjestyksessä ja levitin voipaperille isoksi neliskanttiseksi levyksi. Täytteet laitoin levyn päälle ja lopuksi rullasin levyn nätiksi mötikäksi. Mureke kannattaa paistaa syvässä vuoassa, sillä siitä irtoaa melkoisesti nestettä.

Lopuksi paistoin mötikän 225 asteen lämpötilassa puolisen tuntia.

Tämän seuraksi intouduin tekemään vielä pinaattilisäkkeen.

Juustoinen pinaattilisäke (kahdelle hengelle)

300 g pinaattia

1/2 pakettia maustettua juustoa

Alkuun kypsennetään pinaatti pannulla ja siihen lisätään juusto. Mössö annetaan kypsyä kunnes juusto on kokonaan sulannut pinaatin sekaan.

Lickle bit sleepy

On hetkiä, jolloin joutuu vain tuijottamaan ruutua ja vahtimaan että kaikki menee oikein. Tuona hetkenä silmillä ja aivoilla on paha tapa antaa pitemmän päälle periksi ja saattaa vahtija aivottomaan tilaan. Tällöin pieni käsityö piristää kummasti, kun syrjäsilmällä pystyy seuraamaan mitä ruudulla tapahtuu ja käsilläkin on jotain tekemistä silmien ja aivojen kera.

Lehtien mukana tulevat ilmaistyöt ovat mukavia tehtäviä. Ne kun eivät laukusta vie paljoa tilaa ja yleensä niissä tulee kaikki tarvittava materiaali mukana.


Tämä ressukkanalle tuli The World of Cross Stitching-lehden numeron 151 mukana. Ensimmäistä kertaa näiden ilmaistuotteiden kohdalla jännitin riittääkö lanka. Sitä kun jäi joidenkin värien kohdalla vain pari senttiä jäljelle.

Kukkahattutäti

Tai no... hatussa ei ole kyllä kukkaa, mutta tädillä on hattu ja kukat löytyy tarvittaessa pellolta.

Viimeiset pari viikkoa olen pakertanut itselleni virkattua kesähattua. Aivan ihanan mallin 99-23 löysin GarnStudiolta. Tavalliseen tapaani ei saatavillani ollut ohjeessa käytettyä lankaa, joten hattu on tehty Novitan Kotiväellä ja 2,5 mm virkkuupuikolla.

Kuvassa oleva hattu ei ole se ensimmäinen versio. Aivan ensimmäisen version tein tahallani täsmälleen ohjeen mukaan nähdäkseni minkä kokoinen siitä oikein tulee. No, siitä tuli lasten hattu. Hatusta ei oltu vielä lankoja viimeistelty kun jo työnsin sen äitini kainaloon ja pyysin joko käyttämään itse tai lahjoittamaan sen eteenpäin jollekin kivalla lapselle. Äidilläni kun on sen verran siro pää ettei hattu näyttänyt niin älyttömän pieneltä hänen päässään toisin kuin itselläni.

Tässä toisessa versiossani käytinkin sitten enemmän vapaata kättä ja se pääsikin pari kertaa purkuhommiin kun luulin omaavani jalkapallon kokoisen kallon.
Kokeilin tänään hattua ulkosalla ja se tuntuu oikein mukavalta. Pantana kiertävä ristikko takaa että pienikin tuulenvire vilvoittaa päätäni.

Ensimmäiseen versioon lankaa meni 46 grammaa ja toiseen versioon 62 grammaa. Kokeilisikohan vielä jotain oikein kunnon lierihattua, kun tuota Kotiväkeä jäi vielä reilusti...