tiistai 30. lokakuuta 2012

Jellaba

Nyt on luvassa hieman suomalaisesta vaatekulttuurista poikkeavaa vaatetusta. Marokossa käydessäni ihastuin paikallisten vaatteeseen nimeltään jellaba. Kyseessä on hyvin yksinkertainen vaate, mutta loistava päälle heitettävä niin kesän helteillä kuin talven viileillä ilmoilla. Ja jos vain tietää minun pakkomielteeni kaikkia hupullisia vaatteita kohtaan, niin ymmärtää tämänkin ihastukseni. Jellaba on tosiaan pitkä kaapu, jossa on taskut ja huppu. Niin naiset kuin miehetkin käyttävät sitä Marokossa, tosin naisilla on yleensä huomattavasti koristeellisempi kaapu.

Hulluilla päivillä törmäsin sitten kaavoihin, joilla saa tehtyä itselleen jonkinlaisia kotikaapuja. Ja yksi malleista oli hupullinen kaapu. Pakkohan se oli kaava ostaa ja kipaista hetimmiten Eurokankaaseen etsimään mahdollisimman halvasta kangasta. Tiedän etten osunut niihin halvimpiin kankaisiin, mutta kiiltävän vihreä tafti houkutti liikaa.

Jellaba
Pahoitteluni kuvasta, minulla ei ole enää hovikuvaajaa joten kuvien laatu ja kuvakulma ovat hieman hämmentäviä ajoittain.
Kaavat ovat Butterickin ja tämä on ensimmäinen kerta kun niitä käytin. Mittataulukon mukaan minulle menisi koko M ja sen mukaan sitten jellaban teinkin. Mutta jellabasta tulikin liian iso. Kaavoihin on ympätty jo valmiiksi saumanvarat ja vaikka leikatessa muistinkin olla lisäämättä saumanvaroja, niin ommellessa sitten unohdin niiden olemassa olon ja sen sijaan että olisin ommellut 1,5 cm saumanvaroilla päädyinkin ompelemaan 0,8 cm saumanvaroilla. Eikä siinä kaikki. Kuten kuvasta näkyy niin edessä keskellä vetää kangas. Nyt olen kahden vaiheilla että annanko olla vai revinkö etusauman auki ja yritän korjata. Ei kovin haluttaisi alkaa uudelleen ompelemaan tuotostani. Taidan jäädä miettimään asiaa. Itseni tuntien tiedän etten saa tuota kankaanvetoa poistettua kovin helpolla. Mutta mitä pienistä. Tämähän on vasta koekappale.

perjantai 26. lokakuuta 2012

Lush - FUN

Tänään töihin mennessä päässäni alkoi viirata ja käänsin kantani kohti keskustaa. Lushin liikkeeseen oli tullut joulun tuotteet ja vaadin saada jälleen tänäkin jouluna itselleni Snow Fairya.

Liikkeeseen päästyäni huomasin että sinne oli itseasiassa tullut erittäin paljon uusia tuotteita sitten viime käyntini ja vanhoja hävinnyt. Suihkusaippuoiden määrä oli vähentynyt, mutta meikkivalikoima oli laajentunut. Kiinteiden saippuoidenkin määrä tuntui pienentyneen. Oikeastaan ainoa, joka oli pysynyt samana oli kylpyvaahtotuotteet.

Uutuuksista löytyi kaikenlaista kivaa ja mielenkiintoista, mutta se mistä nyt kirjoitan on saippua nimeltä FUN. Se on nimittäin muovailuvaha ja saippua. Intouduin itsekin kokeilemaan sitä liikkeessä ja muovailin söpön pienen kukan.

FUN - muovailusaippua
Ei aivan niin notkea kuin muovailuvaha, mutta tuoksuu huomattavasti paremmalle ja kädet tuoksuvat hyvälle vielä tuntienkin jäkeen. Jokainen väri tuoksuu erille ja värejä sekoittamalla saakin sitten aivan omanlaisensa tuoksun.

Saippuani jäi vielä liikkeeseen, mutta toivon mukaan saan sen haltuuni viikon päästä. Sitten näen millaiseksi se muuttuu ollessaan pitempään huoneilmassa.

Nyt on sitten joululahjat hankittu siskon pojille. Saavat veijarit leikkiä saippualla ja pysyvät samalla puhtoisina.

torstai 25. lokakuuta 2012

Pääntiet saumurilla


Osallistuin tässä lokakuun alussa Tikatan järjestämälle saumurikurssille, jossa opeteltiin erilaisten päänteiden ompelua saumurin ja ompelukoneen yhteistyöllä.
Minähän osaan käyttää saumuria ainoastaan reunojen siistimiseen ja kahden kappaleen ompelemiseen yhteen, joten tällainen hienompi kikkailu ja ompelun yksinkertaistaminen on täysin uutta minulle.

Reunan yli kääntyvä reunakaitale
Ensimmäiseksi tehtiin ylläolevan kuvan mukainen pieni reuna olkapäistä ommeltuun kaula-aukkoon. Kaitale ommeltiin ensin saumurilla toisesta reunasta kaula-aukon ympäri kevyesti venyttäen. Sen jälkeen kaitaleen toinen reuna käännettin nurjalle puolelle, kiinnitettiin neuloilla ja ompelukoneella tikattiin kankaiden liitoskohdasta. Nurjalle puolelle jäänyt ylimääräinen kangas leikattiin pois.
Ja minä tietenkin onnistuin leikkaamaan hieman liian tarkasti ylimääräistä kangasta, joten saumaurin valkoinen lanka pilkistää tuolla takaosassa.

Resorikaitale V-kaula-aukkoon
Seuraavaksi pääsimme kokeilemaan haastavamman kuuloista ompelemista. Tosin käytännössä tämä oli helpompi ja nopeampi kuin tuo ensimmäinen kokeilu oli. Resorikaitale taitetaan kahtia ja ommellaa saumurilla. V:n taitekohdassa leikataan pieni halkio, venytetään kangas suoraksi ja jatketaan ompelua. Sitten taitetaan vaatteen etuosa kahtia oikeat puolet vastakkain, jolloin nähdään tuon V:n taitekohtaan syntyvä uloke. Ulokkeen matkalta ommellaan linja pystysuoraksi. Lopuksi tikataan kankaiden liitoskohdasta.
Minulla kävi tässäkin pieni kömmähdys ja ompelin tuon V:n kielekettä liian pitkääle, jolloin ommel jatkui oikealla puolen resorin ulkopuolellekin. Hoidin homman kotiin lisäämällä toisen tikkauksen hieman kauemmaksi.

Joustavan tukinauhan käyttö reunakäänteissä
Kolmas kokeilumme oli kuminauhan upottaminen ompeleeseen. Käytössämme oli framilonnauhaa, joten se ei näy kuvassa. Helpottaaksemme ompelemisen aloittamista ompelimme saumurilla pienen paperinpalasen kiinni kuminauhan päähän. Tämän jälkeen asetettiin kangas paperinpalan jatkoksi ja ommeltin saumurilla kumilanka kankaaseen kiinni kuminauhaa hieman venyttäen. Lopuksi reuna taitettiin ja ommeltiin tavallisella ompelukoneella monipistosiksakia käyttäen.

Kaksoistikkaus saumurilla
Tunnin loppupuolella kokeilin vielä miten saumurilla saadaan tehtyä tikkaus. Ja tämä pistikin minut pohtimaan että mitä kaikkea pystyn oikeastaan tekemään omalla saumurillani? Taidan ottaa seuraavaksi projektikseni sanoa päivää saumurilleni ja alkaa kokeilemaan erilaisia ompeleita nähkäkseni mihin kaikkeen se oikeasti kykenee.

perjantai 19. lokakuuta 2012

Kilpirauhanen

Tuntuu että tänä vuonna minua potkitaan päähän oikein kunnolla. Kun yhdestä taudista selviää, niin toinen pukkaa päälle.

Kertoessani leukaleikkaukseni sujumisesta mainitsin kilpirauhasen arvojen olevan hieman korkeahkoja. Lääkäri, joka oli alun alkaen pyytänyt minulta testejä kilpirauhasen testejä, ei ollut sitten noteerannut mitenkään noita arvoja.

Viikko sitten kävin antamassa uudet verinäytteet toisen lääkärin pyynnöstä. Keskiviikkona lääkäri sitten soitti ja käski mennä kipin kapin uusintatesteihin. Sillä kilpirauhasen arvot olivat selkeästi koholla. Eilen kävin uusintatesteissä ja nyt odotellaan tuloksia ja luetaan netistä kaikkia mahdollisia oireita. Tällä hetkellä vaikuttaisi siltä että kilpirauhaseni on koko ikäni toiminut hieman vilkkaasti, nyt vain sitten se on vain oikein kunnolla ylikierroksilla.

Otin jopa kaulastani videokuvaa, sillä liikutellessani kaulan osasia näkee selkeästi että toisella puolen henkiputken vieressä on ylimääräinen patti. Normaalisti sitä ei näe, mutta kaula venytettynä niellen samalla, näkee patin liikkeen.


Okei, videolta ei näy ihan niin selkeästi... varsinkin kun jostain syystä kamerani päätti haluta vielä lisäksi keltaisen kuvan.

Se hyvä puoli tässä jutussa on että minulla on tulossa sairaalahoitojen osalta maksukatto täyteen heti seuraavan laskun tultua, joten voin viettää halutessani vaikka koko loppuvuoden sairaalan käytäviä haahuillen. Tosin tietäen kuinka hitaasti kaikki etenee, uskon että nämä tutkimukset pääsevät alkuun vasta ensi vuonna.

torstai 4. lokakuuta 2012

Vertikaaliköysi

Viime viikolla ahnehdin sitten viikonloppunakin treenejä. Lauantaina harjoittelin kuperkeikkoja ja käsilläseisontoja sekä yritin saada venytettyä spagaattia. Harmikseni huomasin että tauon aikana reidet ja pohkeet ovat jäykistyneet oikein kunnolla ja spagaatti oli vain hassu yritys. Se mikä kuitenkin on mielenkiintoista että selän venymisessä ei juurikaan ollut muutosta tapahtunut, mutta sen voi laittaa pysyvän yliliikkuvuuden piikkiin.

Sunnuntaina tutustuiin uuteen lajiin; vertikaaliköyteen. Ehkä yleiskuntoni ei ollut aivan täydellinen vertikaaliköyden harjoittamiseen, mutta kun lajia on tarjolla hyvin harvoin koulussani, joten tilaisuus on käytettävä hyväkseen.
Ei se aivan turha tunti ollut, minulla on edelleenkin voimaa jaloissani nousta ylöspäin. Kädet ovat ne heikko kohta kropassani. Niin kauan kuin kaikki hoidetaan vain jaloilla, ei mitään ongelmia ole. Tosin valitsemani housut olivat todella huonot köydelle. Kiinalaisella tolpalla nuo toimivat, mutta köydelle ne olivat liian liukkaat.
Mukava laji tuo on kyllä ja muistona minulla on molemmat jalkapöydät täysin auki sekä oikea ranne. Iho ei ollut ehtinyt vielä oikein koveta sellaiseksi kuin se normaalisti on. Jos vielä pääsen kokeilemaan lajia, niin minun pitää ottaa koko housuvalikoimani mukaan löytääkseni ne täydelliset housut lajille.


Huomenna menen nolaamaan itseni 1. tason tankotunnille. En löytänyt tälle viikolle sopivaan aikaan olevia 2. tason tunteja, joten otetaan tämä viikko vähän kevyemmin ja harjoitellaan perusteita.