keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Puu-aiheinen parvekeverho

Muutama vuosi sitten virkkasin parvekkeelle suojaverhon antamaan rauha meille että naapureillemme.
Nyt olen sitten pari vuotta miettinyt suojaverhon virkkaamista myös pihan suuntaan katsellessani yhtenä talvipäivänä kotini sisälle pihalta päin.

Aiemmin pihan suuntaan olin tehnyt pienen suojan, mutta aikojen saatossa se alkoi näyttää hyvin mauttomalta joten heitin sen roskiin. Nyt sitten ulkoapäin on erinomaiset näkymät olohuoneeseen, keittiöön ja jopa käytävälle vaikka asun neljännessä kerroksessa. 

Parvekkeen suojaverho
Virkkasin tämän suojan jo viime kesänä, mutta viimeistely ja paikalleen laitto jäi tälle kesää.
Lankana oli Novitan Kotiväen Kartano ja sitä meni 375 grammaa. Koukun koko oli 3,5.
Malli on itse muokattu netistä löydetystä puusta.

keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Kierrätyskeskus

Välivuotta viettäessäni olen nyt alkuvuoden aikana käynyt useaan otteeseen kierrätyskeskuksessa.

Nyt on ollut aikaa sellaiseen ja minusta on ollut järjetöntä laittaa satoja euroja N:n vaatteisiin, joita hän sitten pitää vain hyvin lyhyen aikaa.
Ennen kuin N tuli maailmaani olin ostanut Eurokankaasta erilaisia trikoita ja collegekankaita tarkoituksena tehdä niistä yksinkertaisia vaatteita sitä mukaa kun N niitä tarvitsee. Vielä minun ei ole tarvinnut niihin kankaisiin koskea, sillä Kierrätyskeskuksessa oli juuri sopiva tapahtuma keväällä.

Nihtisillan kierrätyskeskuksessa järjestettiin viikon mittainen vaatepenkojaiset josta sai 2 eurolla jätesäkillisen vaatteita. Viikon loputtua loput jäljelle jääneet vaatteet sai ilmaiseksi. Voin sanoa että nyt asunto pursuaa alle metriselle tarkoitettuja vaatteita ja jonkin verran myös aikuistenkin vaatteita odottamassa muodonmuutosta.

Vielä myöhemmin keväällä Kaapelitehtaalla järjestettiin Kierrätystehdas, jonka yhteydessä oli ilmaistori. Vein sinne joitakin omia vaatteita eteenpäin annettavaksi ja löysin mukavasti lasten vaatteita tilalle. 

Sen jälkeen on tullut vierailtua Kierrätyskeskuksessa enemmänkin. Valmiiden vaatteiden ja muiden tavaroiden lisäksi tarjolla on myös materiaalia. Esimerkiksi vanhoista vaatteista, joita ei kehtaa laittaa myyntiin, on otettu napit myyntiin ja kankaistakin ne hyvässä kunnossa olevat kohdat. Myynnissä on myös erityisesti sisustusliikkeiden kankaiden näytetilkkuja.

Huonekaluosastolla on myynnissä huonekaluja laidasta laitaan. Esimerkiksi Lundia-tyylisiä ratkaisuja löytyy, joista voi ostaa juuri ne osat mitä tarvitsee.

Poljettava ompelukone
Viime käynnillä jäin hetkeksi ihastelemaan vanhaa ompelukonetta, rukkeja ja nypläysalustaa.

Pitsinnypläys alusta, vain rulla puuttuu
Tämän kaiken lisäksi on vielä ilmaistori, jonne voi käydä viemässä tavaraa ja noutamassa mieleisensä. Sieltä löytyy paljon kirjoja, leluja ja vaatteita. 

parit rukit
N onkin tällä hetkellä kierrätyslapsi oikein kunnolla. Ostettuja vaatteita taitaa löytyä alle 10 kappaletta ja osa leluistakin ovat Kierrätyskeskuksesta löydettyjä.

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Kypärämyssyä ja kuolalappua

Keväällä kävin messukeskuksessa kädentaidot-messuilla. Se tapahtuma oli kyllä pettymys. Ilman N:ää en olisi löytänyt sieltä mitään ostettavaa enkä olisi käynyt edes lapsimessuilla kuluttamassa aikaani.
Kiitos tosiaan N:n että löysin mielenkiintoisia kankaita ostettavaksi.

Ensimmäisistä kankaista syntyikin kypärämyssy ja kuolalappu.

Viikissä tuulee aina ja itsellänikin pitää korvat suojata aikaisesta syksystä myöhään keväälle muutoin esiintyy pientä kipuilua korvissa. Sen vuoksi N pitääkin kypärämyssyä pitkälle kesää.
Myssyn tähtikuviokangas on messuilta. Lisäsin myssyyn yksiväristä vihreää päälaelle rauhoittamaan väriloistoa. Tähtikuviokangas on Poppanavakasta ja yksivärinen vihreä on ostettu Eurokankaasta.

Kypärämyssy
Olen tyytyväinen lopputulokseen. Tosin jos olisin ollut viisaampi niin olisin kohdistanut kuviokankaan leuan alta siten että tähdet eivät olisi katkeilleet niin päättömästi sauman kohdalta.

Kuolalappu on tehty täysin samoista kankaista. Kuolalapun toinen puoli on yksivärinen ja toinen taas tähtikuviollinen. Näin voi sitten lappu kääntää sopimaan muiden vaatteiden kanssa ilman että omistaa triljoonaa eri kuolalappua. 

Kuolalappu
Kuolalappu toimii muuten myös hyvänä suojana jos pikkuinen on kova pulauttelemaan. Ei tarvitse olla jatkuvasti vaihtamassa vaatteita.

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Seinäkoreja

Kaikki pienet tavarat saavat melkoista kyytiä vaipanvaihtopisteen lähellä kun N innostuu huitomaan raajoillaan jokaiseen ilmansuuntaan. Pelastaakseni tavarat jatkuvalta roskakoriin päätymiseltä virkkasin pari pientä koria ja ripustin ne seinälle pois pienten käsien ulottuvilta.

Korit eri kiinnityksillä
Ensimmäiseen koriin päätin tehdä keskellä taakse yhden ainoan lenkin johon kiinnittää koukku. Tämä oli vikatikki sillä kun koriin laittoi jotain se levähti auki edestä ja vaarana oli että tavara olisi tippunut. Siihen mahtui kuitenkin juuri sopivasti kosteuspyyhkeet, jotka pureutuivat korin reunoihin sen verran tiukasti ettei mitään vaaraa niiden tippumisesta ollut.

Toiseen koriin laitoinkin sitten suosiolla kaksi lenkkiä niin kulmiin kuin vain mahdollista, jolloin ne pingottivat korin kutakuinkin muotoonsa. Tässä pysyykin kaikki pienet härpäkkeet tallessa.

Lanka oli Novita Tuubi ja sitä meni yhteensä 300 g käyttäessäni koukkukokoa 8. Korien väri on muuten tumma violetti, jos värityksestä ei oikein saa selvyyttä. Ei kuulu minun värimaailmaani, mutta eipä tuo tuolla seinässä haittaa. Ostin langan alennusmyynnistä ja toinen vaihtoehto olisi ollut sinapinkeltainen. Se olisi ollut vielä vähemmän minun värimaailmaani.


perjantai 22. toukokuuta 2015

Talvisormikkaat

Viime vuoden lopulla huomasin että kaikki sormikkaani alkoivat olla loppuun kuluneet ja oli aika saada uudet sormikkaat. Lisäksi uusi talvitakkini vaati hanskoja pitemmällä varrella. Kaupoista en sopivia hanskoja löytänyt joten piti kaivaa kutimet esiin.
Hitaasti työ eteni, sillä neulonta-aika oli hyvin rajallinen N:n vaatiman huomion vuoksi. Ehti sormikkaat kuitenkin valmistua ennen jälkitalvea. Tosin niistä postaus kuitenkin hieman lipsahti. Onneksi ei sentään ihan kesäkuulle mennyt tämä postaus.

Langan olin ostanut jo hyvissä ajoissa Tampereen käsityömessuilta ja varmuuden vuoksi olin ostanut 4 kerää jotta varmasti saan tarpeeksi pitkät varret. No, neuloessani olin unohtanut että minulla on ylimääräistä lankaa, joten pihistelin varren kanssa saadakseni kerän riittämään. Riittihän se eikä yhteen sormikkaaseen edes mennyt kokonaista kerää. Varresta tuli kuitenkin tarpeeksi pitkä suojaamaan ranteita ja hieman käsivarttakin.

Vanhoihin hanskoihin kuului kämmekkäät. Adoptoin ne näiden sormikkaiden kanssa käytettäväksi, jolloin punaisuus ei iske ihan niin täydellä päälle ja lämmittävät hieman kylmemmälläkin ilmalla.

Uutta ja vanhaa
Lanka on Dropsin Alpakka mix ja sitä meni 80 g. Hassua miten nuo sormikkaat kutittavat vaikkei pitäisi villaa olla. Ehkä kutinan aiheuttavat langassa olevat värilliset säikeet, jotka hapsottavat sinne sun tänne.

Minun pitää vielä harjoitella noiden sormien neulomista tai oikeastaan niiden aloitusta. Aika hyvin sain reiät pois sormien väleistä, mutta kyllä jokainen sormi piti purkaa pariin kertaan ennen kuin olin tyytyväinen.

perjantai 15. toukokuuta 2015

Kopan tuunausta

Miksi kaikki lastenrattaat ja -vaunut tuntuvat olevan niin kovin pimeitä? Mitä olen vuosien varrella seurannut talvisin vanhempia ja heidän lykkimiään vaunuja, niin tuntuu että juuri missään ei heijastimia ole tai hyvin minimaalisesti. Ainoastaan jossain sadesuojassa saattaa olla vähän leveämpiä heijastinraitoja.

Näin oli myöskin N:n vaunuissa. Alunperin kopassa oli pienen pieni heijastinraita, joka mielestäni oli aivan väärässä paikassakin osuakseen mitenkään auton valoihin.
Ei siinä sitten auttanut kuin alkaa lisäämään lisää heijastimia pimeässä kulkemista turvaamaan. Suomihan on tunnettu pitkästä hämärästä ajasta ja Helsingissä tuo aika tuntuu vielä pidemmältä vähäisen/olemattoman lumen vuoksi.

Vaunujen lähtötilanne
Syksyllä postasin heijastinkokeilustani reppuuni ja vuodenvaihteessa sain sitten valmiiksi tämän varsinaisen kohteen heijastimetkin.

Laitoin kuvioleikkurilla leikatut heijastintarrat ympäri koppaa ja vielä lisäraitoja myös runkoon niitä hetkiä varten kun runkoon onkin kiinnitetty kaukalo tai istuinosa. Tietenkään autokaukalossakaan tai rattaiden istuinosassa ei ole minkäänlaisia heijastimia ennestään.

Alkuvuonna tuntuikin turvalliselta kulkea ulkona kun tiesin että autot näkevät heijastimet mistä kulmasta tahansa... paitsi vaunun pukkaajan takaa.

Kun kerran pääsin tuunaamisen makuun niin uudistin kopan kankaatkin. Kaavojen piirto, kankaan leikkaaminen ja ompelu veivätkin odotettua enemmän aikaa ja työ valmistui vasta huhtikuun aikana.
Kopan vanhat kankaat olivat vielä kohtalaisessa kunnossa, joten en niitä purkanut saadakseni parempia pohjia uusien suojien kaavoitukseen. Mikä olikin hyvä päätös. Vaunussa käytettiin vanhoja suojia siihen asti kunnes uudet suojat olivat käyttökunnossa. Vanhoissa sivusuojissa oli pehmuste mennyt littanaksi kaikkien pesujen jälkeen ja kopan tukiraudat tuntuivat suojan läpi. Laitoin uusien suojien sisälle paksumman vanun ja nyt ei raudat tunnu ihan niin selkeästi. 

Uudet pohja- ja sivusuojat

Kopan tuunaamisen päätin koppaverhon tekoon. Tässä kopassa on melkoisen paksulla reunuksella varustettu kuomu ja en löytänyt kaupoista mielestäni tarpeeksi joustavilla renkailla varustettua verhoa. Pelkäsin että rikon laittaessani joko renkaat tai sitten kuomun reunan. Eihän siinä sitten auta muuta kuin laittaa mietintämyssy päähän ja ratkaista ongelma. 

Hankin 10 pientä magneettia ja ompelin ne 5 nauhan sisään siten että magneetit olivat nauhojen päissä. Nämä nauhat pujotin sitten ompelemani verhon rei'istä ja kiinnitin kuomuun laittaen toisen nauhan pään kuomun sisäpuolelle ja toisin ulkopuolelle vastakkain. Magneetit vetivät toisiaan puoleensa ja verho pysyi paikoillaan.
Koppaverho ja koppaan sekä rattaisiin lisätyt heijastimet
Nauhoissa käyttämäni magneetit olivat aavistuksen verran liian heikot,joten tuulisella säällä ei verho oikein pysy paikoillaan vaan vetää magneetteja irti toisistaan. Nyt minulla on hakusessa vahvemmat magneetit.

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Hyvää äitienpäivää!

Tänä vuonna ei äitienpäivänä lähetetty tekstiviestiä äidilleni, sillä hän vietti useamman päivän luonani nauttien aiemmissa postauksissa mainitsemani omistajan kukerteluista.

Tämä päivä oli tänä vuonna myös muutenkin erilainen saadessani myös itse nauttia päivänsankarina olosta. Alkuvuodesta pieni omistaja tuli elämääni ja laittoi aivan kaikki uuteen järjestykseen. Omistaja tulee esiintymään jatkossa monessakin postauksessa. Haluan kuitenkin suojella häntä jollain tasolla joten kuvissa hän esiintyy kasvot sutattuna ja nimenä käytän vain hänen etunimensä ensimmäistä kirjainta N.