maanantai 10. huhtikuuta 2017

Mini Babybel-juustot

Olen tässä reilun viikon verran päässyt testaamaan Buzzadorin kautta Mini Babybel-juustoja.

Olen katsellut noita juustoja kyllä kaupassa, mutta en ole viitsinyt niitä ostella. Nyt kuitenkin tosiaan sain niitä kokeiltavakseni.

Mini Babybel-paketissa on juustopaloja 6 kappaletta, joten ne tulee syötyä kyllä nopeasti jos ei pidä varaansa.
Juustot on pakattu verkkopussiin, jokainen omassa muovikääreessään. Kun kääreen avaa, paljastuu alta punainen vahakuori. Kuoreen on kätevästi sisällytetty paperinauha, jolla saa vahakuoren avattua ja paljastettua juuston. Juusto irtoaa todella näppärästi kuorestaan.


Olen nyt pari kertaa laittanut juustoja N:lle evääksi uimaan lähtiessämme. Hänellä on kätevä pieni rasia, johon saa mahdutettua juuri sen verran evästä kuin 2-vuotias jaksaa syödä "rankan" suorituksen jälkeen.


Harmikseni vain N ei oikein pidä noista juustoista. Hän on tottunut kovempiin juustoihin ja Babybel-juustot ovat melko pehmeitä. Vanhemmat lapset ja aikuiset, joille olen tarjonnut juustoja, ovat taas pitäneet niistä. Ehkä nämä juustot ovat hieman vanhempaan makuun.
Itse pidin näitä juustoista ja voisin kuvitella nauttivani niitä treenin tai pyöräreissun päätteeksi. Näillä saa hoidettua sen pahimman energiahimon pois alta ennen kuin menee kauppaan ostoksille tai alkaa kokkailemaan kotosalla.

#Babybelbuzz #minibabybel #minibabybelfinland #Buzzador

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Boxereita

Päiväkodissa tehdään hyvää työtä potalla käymisen suhteen. Heidän rutiininsa mahdollistavat sen että N:n kanssa ollaan pystytty kotona harjoittelemaan vaipatta oloa jo useamman kuukauden ajan. Sitä yritettiin myös päiväkodissakin jonkin verran kohtuudella, mutta talviloma hoitajasijaisuuksineen arveluttivat minua sen verran että päätin jättää päiväkodin pärjäämään vaippojen kanssa ja harjoitella pojan kanssa vaipattomuutta kotosalla.

Olin alustavasti varautunut harjoittelukauteen ostamalla Anttilan konkurssipesästä boxereita, mutta sitten kun oli aika niitä käyttää totesin niiden olevan aivan liian isot vaikka kokolapun mukaan pitäisi olla juuri oikean kokoiset. Ei niitä voinut käyttää kun eivät ne olisi päällä pysyneet ilman henkseleitä.
Onnekseni noihin aikoihin ilmestyi Ottobren numero 6/2016, jossa oli kuin tilauksesta lapsille alusasuja. Vaikka lehden pienin koko oli aivan liian iso N:lle, olivat ne selkeästi pienempiä kuin Anttilan "pienempää" kokoa olevat boxerit.
Pienensin kaavoja samassa suhteessa kuin lehden pienimmän koon ja sitä seuraavan koon välissä oli. Onnistuin saamaan juuri oikean kokoiset housut pojalle. Voi tätä riemun päivää. Siltä istumalta surautin kolmet kappaleet housuja N:lle kokeiltavaksi.

Alla Anttilan koon 86 housut, päällä itse ompelemat 80/86
Hoikka poika tuo N on tai sitten Anttilan pojat ovat pullukoita. Yllä olevasta kuvasta näkee sen miksi en oikeastaan tykkää ostaa N:lle vaatteita. Jos hän ei ole mukana, on oikean koon löytäminen melkein mahdotonta ellei mene Lindexille tai H&M:lle. Jostain syystä niissä liikkeissä on juuri sopivan kokoisia vaatteita.

Boxereita Eurokankaan palakankaista
Eurokankaasta kävin ostamassa mukavamman tuntuisia puuvillakankaita kuin mitä tuo tähtikuviollinen kangas on. Harmi vain ettei mistään tunnu löytyvän pyjama-kuminauhaa, joka olisi hieman löysempää ja helpottaisi pojan itsensä riisumista ja pukemista.

N on aivan innoissaan noista boxereista ja hän käy viikonloppuisin itse hakemassa kaapistaan housut jalkaansa. Taitavat olla mukavampia pitääkin jalassa kun vaipat vaikka se tarkoittaakin aika ajoin juoksemista vessaan.

tiistai 21. maaliskuuta 2017

Mummin housut ja dinosauruksia

Mummi ompeli jo viime kesänä N:lle haalarit pohjoisen kätköistä löydetystä kankaasta.
Itse ompelin niille pariksi dinosaurus-puseron.

Valmiina kerhokuvauksiin
Koko viime vuosi ja vielä tänäkin vuonna jatkuu päiväkodissa pojilla dinosaurus-teema. Ehkä se on hieman laantunut jo osalla pojista, mutta meidän perheessä se jatkuu edelleenkin.
Niinpä melkein hypin riemuissani törmätessäni loppukesästä... vaiko syksyllä... Sellossa PaaPii Designin dino-kankaaseen.

PaaPii Designin Dino puserossa
Puseron malli löytyi yllätys yllätys Ottobren numerosta 3/2005. Alunperin puserosta piti tulla rehellinen poolokaulus, mutta ommeltuani olkasaumat totesin että pusero ei tule menemään N:n päästä läpi. Se pää tuntuu olevan jatkuva riesa. Laitoin sitten toiselle olkapäälle nepparit lisäkaitaleella ja se ratkaisi ongelman. Tosin olen saanut kyllä kuulla sen jälkeen että kiinnitin nepparit väärälle puolelle. No, se on pieni murhe ja makukysymys. Vaikka kaula-aukon kanssa olikin ongelmia, niin pidän puseron mallista sen verran että taidan tehdä sitä vielä muutaman kappaleen.

Mummin housut
Viime kesänä tuli N:n mummin kanssa puhetta siitä ettei pojalla oikein ole sopivia housuja. Päädyimmekin kesälomareissumme aikana penkomaan vanhoja kangaslaatikoita ja löysimmekin läjän kelpokankaita housuiksi muunneltavaksi. Edessä onkin housujen kulutuksen ruuhkavuodet. N:n kasvua odottavissa vaatelaatikoissa kun ei tunnu oikein olevan tällä hetkellä sopivia housuja. Myös t-paidat tuntuvat olevan tiukilla N:n tämän hetken vaatekoossa. No, tiedän mitä teen seuraavat pari kuukautta öisin.