maanantai 29. kesäkuuta 2009

Rautainen lihamureke ja lisäke

Viime viikonloppuna tein pinaatilla ja juustolla täytettyä lihamureketta. En olisi uskonut siitä tulevan niin hyvää kuin mitä se loppujen lopuksi oli.
Rautainen lihamureke
1 prk kermaviiliä
1 dl soijajauhoa
2 kananmunaa
suolaa
valko- ja mustapippuria
1 sipuli tai sipulijauhetta
500-800 g naudan jauhelihaa
Täyte:
150 g pinaattia
oliiviöljyä
Juustoa oman maun mukaan.
"Taikinan" sekoitin listassa olevassa järjestyksessä ja levitin voipaperille isoksi neliskanttiseksi levyksi. Täytteet laitoin levyn päälle ja lopuksi rullasin levyn nätiksi mötikäksi. Mureke kannattaa paistaa syvässä vuoassa, sillä siitä irtoaa melkoisesti nestettä.
Lopuksi paistoin mötikän 225 asteen lämpötilassa puolisen tuntia.
Tämän seuraksi intouduin tekemään vielä pinaattilisäkkeen.
Juustoinen pinaattilisäke (kahdelle hengelle)
300 g pinaattia
1/2 pakettia maustettua juustoa
Alkuun kypsennetään pinaatti pannulla ja siihen lisätään juusto. Mössö annetaan kypsyä kunnes juusto on kokonaan sulannut pinaatin sekaan.

lauantai 27. kesäkuuta 2009

Lickle bit sleepy

On hetkiä, jolloin joutuu vain tuijottamaan ruutua ja vahtimaan että kaikki menee oikein. Tuona hetkenä silmillä ja aivoilla on paha tapa antaa pitemmän päälle periksi ja saattaa vahtija aivottomaan tilaan. Tällöin pieni käsityö piristää kummasti, kun syrjäsilmällä pystyy seuraamaan mitä ruudulla tapahtuu ja käsilläkin on jotain tekemistä silmien ja aivojen kera.

Lehtien mukana tulevat ilmaistyöt ovat mukavia tehtäviä. Ne kun eivät laukusta vie paljoa tilaa ja yleensä niissä tulee kaikki tarvittava materiaali mukana.


Tämä ressukkanalle tuli The World of Cross Stitching-lehden numeron 151 mukana. Ensimmäistä kertaa näiden ilmaistuotteiden kohdalla jännitin riittääkö lanka. Sitä kun jäi joidenkin värien kohdalla vain pari senttiä jäljelle.

torstai 25. kesäkuuta 2009

Kukkahattutäti

Tai no... hatussa ei ole kyllä kukkaa, mutta tädillä on hattu ja kukat löytyy tarvittaessa pellolta.

Viimeiset pari viikkoa olen pakertanut itselleni virkattua kesähattua. Aivan ihanan mallin 99-23 löysin GarnStudiolta. Tavalliseen tapaani ei saatavillani ollut ohjeessa käytettyä lankaa, joten hattu on tehty Novitan Kotiväellä ja 2,5 mm virkkuupuikolla.

Kuvassa oleva hattu ei ole se ensimmäinen versio. Aivan ensimmäisen version tein tahallani täsmälleen ohjeen mukaan nähdäkseni minkä kokoinen siitä oikein tulee. No, siitä tuli lasten hattu. Hatusta ei oltu vielä lankoja viimeistelty kun jo työnsin sen äitini kainaloon ja pyysin joko käyttämään itse tai lahjoittamaan sen eteenpäin jollekin kivalla lapselle. Äidilläni kun on sen verran siro pää ettei hattu näyttänyt niin älyttömän pieneltä hänen päässään toisin kuin itselläni.

Tässä toisessa versiossani käytinkin sitten enemmän vapaata kättä ja se pääsikin pari kertaa purkuhommiin kun luulin omaavani jalkapallon kokoisen kallon.
Kokeilin tänään hattua ulkosalla ja se tuntuu oikein mukavalta. Pantana kiertävä ristikko takaa että pienikin tuulenvire vilvoittaa päätäni.

Ensimmäiseen versioon lankaa meni 46 grammaa ja toiseen versioon 62 grammaa. Kokeilisikohan vielä jotain oikein kunnon lierihattua, kun tuota Kotiväkeä jäi vielä reilusti...

tiistai 23. kesäkuuta 2009

Coraline ja toinen todellisuus

Kävin tässä joku aika sitten ensimmäistä kertaa elämässäni katsomassa 3D-elokuvan. Tämän kunnian sai Coraline ja toinen todellisuus.
 
Animaatio miellytti minua ja kiinnostus kesti loppuun asti. Ainut mikä oikeastaan harmitti elokuvassa oli se että se oli 3D, se nimittäin pilasi melkoisesti elokuvanautintoa.
 
Ainut mukava asia 3D:ssa on se että elokuva näyttää kolmiuloitteiselta, kunhan menee takapenkille katsomaan.
 
3D-laseista pitää valittaa sen verran että ne ovat painavat ja valuivat nenältäni koko ajan. Miten niitä edes pystyisi pitämään silmälasien kanssa? Me tajusimme sentään kotoa lähtiessä vaihtaa silmälasit piilareihin ettei ongelmia ainakaan sen suhteen tulisi.
 
Jotta 3D-efekti pysyisi mahdollisimman tasaisena katsojan pitää istua koko ajan pää suorassa, jos vähänkään päätä kallistaa muuttuu kuva suttuiseksi ja siitä alkaa erottamaan kaksoisviivat. Kuka jaksaa istua kahta tuntia seivään nielleenä?
Lisäksi homma vaatii sen että kuva ei pidä sisällään nopeaa liikettä, tällöinkin liikkuvassa kohteessa alkaa näkymään kaksoisviivoja. Aloin jo epäilemään omia silmiäni, mutta kun kohde hiljensi vauhtiaan kuva selveni ja kun kohde taas nopeutti vauhtiaan muuttui kohde epäselväksi.
Ei voi muuta sanoa kuin että on tekniikka vielä pahasti lapsenkengissä kameran molemmilla puolin.
 
Tästä kaikesta joutuu vielä maksamaan 2 euroa enemmän kuin tavallisesta elokuvasta ellei satu omistamaan sarjalippuja, jolloin jostain kumman syystä mitään lisämaksuja ei tarvitsekaan maksaa.
 
Mutta elokuva itsessään oli oikein mukavan erilainen.

sunnuntai 21. kesäkuuta 2009

EA Sports Active - Yhteenveto

Ea Sports Active Personal Trainerin 30 päivän treeni keskimmäisellä vaikeustasolla on nyt ohi.
Mitä siitä jäi minulle käteen? Suoritin lopussa taas sen edellisellä kerralla mainitsemani testin ja sen perusteella kyykyt sujuvat täysin ongelmitta ja 2 minuutin haarahypyissä näyttäisi tapahtuneen hieman kehitystä, mutta vatsoissa ja punnerruksissa ei ollut edistymistä oikeastaan ollenkaan. Käsissä tuntui olevan punnertaessa kyllä voimaa, mutta keskivartalo petti alta. Hankala tehdä mitään punnerruksia, jos vatsa ei suostu nousemaan maasta.
Entä sitten kehon mittaukset. Edellinen mittaus minulla meni täysin kuralle kehon turvotuksen vuoksi, mutta tämän kertaisen mittauksen jälkeen voin sanoa että rintojen kohdalla ympärysmitta kasvoi hieman (rinnat ovat ryhdikkäämmät), hauis alkoi myös kasvamaan (lihasta tuli sinnekin lisää) ja reisien ympärysmitta kasvoi myös (läskit löllyy sisäpinnalla ja ulkopinnalla puhdasta lihasta). Vyötäröllä ja lantiolla ei sitten eroa olekaan.
Ulkopuolisen arvio kehostani on että pakarat ovat selkeästi kiinteytyneet ja saaneet oikein mukavan muodon ja rinnatkaan eivät roiku kuten ennen.

Eli pelillä voi treenata pohkeita, reisiä, pakaroita, hauiksia, ojentajia ja rintalihaksia. Painon pudotukseen ja muihin lihaksiin tarvitaan jokin muu kunto-ohjelma. Itse tosin en todellakaan hylkäisiä salitreeniä minkään tällä hetkellä tarjolla olevan pelin vuoksi vaan ottaisin pelin siihen salitreenin rinnalle, päiville kun ei vaan yksinkertaisesti jaksa lähteä salille.

Netissä surffatessani osuin jollekin sivustolle, jossa joku pohti tasapainolaudan käyttöä. Tämä pelihän tukee kyllä tasapainolautaa, mutta se ei ole pakollinen. Itseasiassa sen puuttuminen ei vaikuta lihastreeniosuuteen mitenkään. Tasapainolautaa käytetään ainoastaan koripallossa, tenniksessä, tanssissa, lentopallossa, rullaluistelussa ja pesäpallossa (Unohtuikohan jokin laji?) ja jokaiselle noista on olemassa myös tasapainolaudaton versio. Omalla kohdallani tasapainolaudan käyttö oli oikeastaan päätöntä sekoilua. Juuri kun oli oppinut miten liike tehdään ilman tasapainolautaa, otettiin tasapainolauta käyttöön ja sitä varten piti oppia sitten pelitapa uudelleen.

Rantalentis voisi olla muuten aivan loistava peli Wiille. Ylävartalo saisi todella hyvää treeniä ja ainakin itselläni myös jalat tuntuivat olevan menossa mukana tuoden lisää potkua lyönteihin.

torstai 18. kesäkuuta 2009

Vahingot Wiillä

Osuipa silmiini Telegraphin juttu Wiistä ja siitä miten sen myötä on tapaturmien määrät kasvaneet ja salilla käymiset vähentyneet. Tilastot ovat erittäin ymmärrettäviä, sillä vaikka Wii itsessään on pieni, niin sen käyttämiseen tarvitaan senkin edestä paljon tilaa. Sitä tilan määrän tarvetta ei oikeastaan voi ymmärtää ennen kuin kokeilee. Uutisen kuvassakin olevalla naisella on mielestäni liian vähän tilaa sohvan puolella.
 
Itsellänikin noita kuntoiluohjelmia pelatessani tahtoo aina ajoittain käydä tila ahtaaksi. Kokemusteni perusteella kuntoiluun on suositeltavaa varata treenitilaa joka suuntaan vähintään oma pituus + käsien pituus verran. Tämäkään ei aina oikein tunnu riittävän heiluessani. Kuntoiluohjelmien kanssa samaan kategoriaan lasken oikeastaan kaikki ne pelit, joissa joudutaan seisomaan. Toisaalta, samaa tilaongelmaa on esiintynyt kautta aikojen jumppavideoidenkin kanssa.
Muita pelejä pelatessa, jos peli on muuta kuin wiimoten käyttöä padina eli jos peli sisältää wiimotella "huitomista", on suositeltavaa pitää "ilma"tilaa ainakin käsien verran.
 
Silloin kun Wii alkoi tuli markkinoille, ilmestyi nettiinkin sivusto jossa listattiin erilaisia pelaamisen aikana tulleita vahinkoja. Suurin osa Wiidamagessa esitellyistä vahingoista johtuu yksinkertaisesta siitä että wiimote on päässyt irti kädestä ja näistä Nintendo on ottanut opikseen ja uusinut ohjaimien ranneremmit sekä sisällyttänyt paketteihin silikonisuojia.
 
Vielä ei ole muuten tullut vastaan sellaista kuntoiluohjelmaa konsoleille, jonka vuoksi hylkäisin kuntosalilla käymisen kokonaan. Nuo kuntoiluohjelmat ovat kuitenkin hyviä tukemaan varsinaista kuntoilua.

maanantai 8. kesäkuuta 2009

Tupakointi

Kevään ajan olen seurannut työpaikkani vieressä olevaa rakennuksen ulkosivun korjausremonttia ja siinä samalla myös rakennusmiesten tapoja. Ei voi muuta sanoa kuin että kyseisellä työmaalla on todella siistejä rakennusmiehiä. Vaikka vaatteet ja nahka ovat likaisia, niin heidän työympäristöstään löytyy vain rakennusjätettä. Yhtään ei löydy ruoantähteitä tai muita roskia ja missään tapauksessa sieltä ei löydy tupakan tumppeja vaikka moni heistä polttaakin.
Vastaavasti taas siisteissä vaatteissa viihtyvät toimistotyötä tekevät naiset ovat sottaisia tavoiltaan. Toimiston ulko-oven suulla käydään tupakalla, tuhkat varistellaan siten ettei omille vaatteilleen vaan karise ja tumppi sitten vain viskataan kadulle nököttämään muiden seuraksi. En ymmärrä miten joku, joka sisätiloissa on "omistautunut" siisteydelle, voi ulkona olla sitten täysi porsas.
 
Teininä kehittelin mielessäni kannettavan tuhkakupin, johon voi varistaa tuhkat ja lopuksi vielä tumpinkin ja tyhjentää sitten seuraavalle roskikselle rasian sisällön. Koskaan en vain saanut sitä kokeiluasteelle... kun en tupakoi, eikä oikeastaan kukaan lähipiiristänikään tupakoinut.
Perjantaina iltalehden nettiversiossa oli juttu juurikin tällaisesta taskuroskiksesta ja idea on mielestäni vallan loistava. Saman asian ajaa myös metalliset karkkirasiat, jos ei lähipiiristä löydy diabeetikkoa. Ja jos haluaa jotain tyylikkyyttä, niin Love-box olisi todella kaunis vaihtoehto.

perjantai 5. kesäkuuta 2009

kahden leirin väkeä

Meidän perheestä löytyy kahden eri valmistajan pelikonsoleita, nämä onnekkaat valmistajat ovat Microsoft ja Nintendo. Sony ei saanut ainakaan vielä jalkaansa ovemme väliin jaa saa nähdä tuleeko koskaan edes saamaan.
 
Ensimmäinen konsoli hankittiin miehelleni se ensimmäinen Microsoftin Xbox ja sille sitten hankittiin pelejä molemmille oman maun mukaan.
Tämän jälkeen taloomme tuli musta/harmaa Nintendon GameCube, josta muodostui minun konsolini ja sille hankittiin vain sellaisia pelejä joita minäkin suostun pelaamaan (joita ei oikeastaan ollut paljoa tarjolla kyseisellä konsolilla). GameCube olikin sen verran pieni ja näppärä kuljettaa että se kävi asumassa kanssani Unkarissakin.
 
Tämän jälkeen talouteen ilmestyi Microsoftin Xbox 360. Myöhemmin se päivitettiin Xbox 360 Elite-versioon. Tämä konsoli on täysin mieheni hallinnassa. Hän päättää mitä/minkälaisia pelejä sille ostetaan ja minun osuudekseni jää vihjauksien antaminen erilaisista peleistä.
Tosin enpä minäkään jälkeen jäänyt laitteineni. Heti kun Nintendon Wii julkaistiin Suomessa olin jo jonottamassa Itäkeskuksen Tiltin oven takana aamutuimaan oman versioni saamista. Ja kyllä, se konsoli taas on täysin minun hallinnassani eli minä päätän mitä/minkälaisia pelejä sille ostetaan ja mies sitten vain vihjaa tarvittaessa jostain häntä kiinnostavasta pelistä.
 
Harmi vain että meillä on vain yksi televisio. No, useimmiten homma menee niin että kun mies pelaa, niin minä katson vieressä (käsitöitä tehden) tai touhuilen jotain muuta tietokoneiden ääressä. Sitten kun minä vuorostani pelaan, niin mies on useimmiten tietokoneen ääressä, sillä hän ei kovin mielellään halua nähdä peleistä paljastuksia ennen omaa pelaamistaan.
 
Kyllä, meillä on myös tietokoneilla pelejä. Vaikkakin konsoliaikana on niiden pelien hankkiminen hiljentynyt ja muuttunut entisestään valikoivammaksi. PC-pelejä hankitaan vain kun molemmat haluavat kyseisen pelin. Tosin niiden pelaamista hidastaa hieman se että ainoastaan toinen tietokoneistamme jaksaa pyörittää niitä. Minun läppärini onkin oikeastaan netissä surffailuun ja vanhempien pelien peluuseen tarkoitettu.
 
Ihan kuin yllä ei olisi ollut tarpeeksi, niin näiden lisäksi omistamme myös käsikonsoleita. Tosin käsikonsolit ovat ainoastaan Nintendon valmistamia. Olisikohan meillä Microsoftin käsikonsolia, jos sellainen olisi olemassa?
Ensimmäinen käsikonsoli oli Nintendo GameBoy Advance SP. (Ostin sen kun sai halvalla.) Tämän jälkeen minulle hankittiin Nintendo DS. Nintendo DS Liten tullessa markkinoille ostettiin se miehelleni. Ja nyt tänä vuonna kun Nintendo DSi julkaistiin päivitettiin miehen versio siihen. DS Litessa alkoi painikkeet olla siinä kunnossa että pelaaminen vaikeutui huomattavasti ja kohdalleni osui sen verran mukava vaihtotarjous, että idiootteja olisimme olleet jos emme hommaan olisi suostuneet.
Olen tietämättäni yrittänyt päästä eroon tuosta omasta vanhasta DS:stäni juuri DSi:n julkaisun jälkeen, sillä eräänä päivänä löysin konsolini limsalla kauttaaltaan kuorrutettuna. Pakko sanoa että kyseessä on todella kestävä laite. Limsaa oli mennyt sisuksiin asti ja niin kauan kuin limsa oli kosteaa ei laite oikein pysynyt päällä. Mutta sitten kun se sai rauhassa kuivua ei mitään ongelmia enää ilmennyt. DS pelittää loistavasti, mitä nyt pari painiketta on vielä vähän tahmaisia sokerikuorrutteesta. Ehkä minä saan uuden konsolin sitten kun DSi:lle julkaistaan uusia värejä.

keskiviikko 3. kesäkuuta 2009

EA Sports Activen 30 päivän haaste puolessa välissä

Lämpöaallon tullessa alkoi kuntoileminen tuntua vastenmieliseltä. Meidän asunnon lämpötila lähenteli 30 astetta ja silloin ei todellakaan tehnyt mieli hankkia itselleen vielä ylimääräistä hikeä pintaan. Onnistuin kuitenkin olemaan pahemmin luistamatta treeneistä, tosin treeniaika siirtyi monella tunnilla eteenpäin klo 22 jälkeen tapahtuvaksi. Toivottavasti alakerran naapuri ei häiriintynyt hyppimisestä kovin pahasti.
 
Eli 15 päivää takana ja saman verran on vielä edessä kuntoilua. 10 päivän välein suoritan kuntotestin ja mittaan ympärystäni uudelleen. Nyt oli taas aika tuolle testille ja tällä kertaa treeneinä on ollut pelkästään tuo Sports Active-peli.
Ympärysmitat olivat päin mäntyä, sillä siinä vaiheessa kun lämpötila nousi alkoi minunkin varteni turvota samassa suhteessa. Olen näköjään biologinen lämpömittari. Ainoastaan reiden ja hauiksen ympärysmitta pysyi samassa kuin edellisessä mittauksessa. Painonikaan ei ole muuttunut.
Sitten itse kuntotestiin. Ensimmäinen testi on 2 minuutin haarahyppely samalla sykettä seuraten. Maksimisyke on laskenut ja vaikka en kahta minuuttia kyennytkään pomppimaan, ei olo ollut niin paha kuin aivan ensimmäisen testauskerran aikana.
Toinen testi oli 50 kyykyn teko. Noiden kyykkyjen suorittaminen sujui huomattavasti helpommin kuin aiemmin ja suoritusasentokin parantui.
Kolmas testi oli punnerrusten teko. Vaikka käsissä tuntui olevan voimaa jatkaa, ei keskivartaloni ollut asiasta samaa mieltä. Jaksoin tehdä ainoastaan 1 kerran enemmän kuin edellisen testin aikana.
Neljäs testi oli vatsalihasten teko. Mitään eroa ei edelliseen testiin ollut.
 
Vaikuttaa todellakin siltä että tuo peli parantaa kyllä jalkojen ja käsien kuntoa, mutta keskivartalon lihakset ovat täysin oman onnensa nojassa. Mutta katsotaan nyt millaisia nämä lopun 15 päivän treenit ovat.

tiistai 2. kesäkuuta 2009

Makramee-solmuja

Ostin tässä vapun alla sitten veljentyttärelleni Tiimarista pienen naru-helmipaketin, jossa oli ohjeet kuinka tehdään solmuja. Tuijoteltuani aikani pakettia päädyin ostamaan myös itselleni samaisen pussin. Iltapäivän sitten väkertelin avaimenperää ja rannekoruja opetellen näppärintä tapaa tehdä solmuja ja pujottaa helmejä lankaan ilman ärräpäitä. Ja seuraavana päivänä sitten väkerreltiin veljentyttären kanssa yhdessä solmuja.
 
Tiimarin valikoima on muuttunut siitä millainen se oli 90-luvun alussa. Ainakin meidän lähellä ollut Tiimari piti sisällään enimmäkseen vihkoja ja kyniä sekä erilaisia pieniä koriste-esineitä ja halpoja leluja. Nykyään Tiimarit tuntuvat olevan enemmän askartelu- ja juhlatarvikeliikkeitä. Tokihan sieltä saa sitä samaa kuin ennenkin, mutta tuo askarteluosuus on mielestäni kasvanut valtavasti. Itseasiassa Tiimarissa käymiset ovat taas lisääntyneet pitkän tauon jälkeen juurikin tuon vuoksi. Kouluaikana siellä kävi hakemassa koulutarvikkeita, mutta koulusta päästyä ei sieltä enää tuntunut löytyvän juuri mitään mielenkiintoista. Nyt löytyy taas vaikka mitä kivaa askartelutarviketta.
 
*Tässä on sen minun tekemäni avaimenperän kuva*
 
Jos jostain syystä ette näe kuvaa, niin se johtuu siitä että avaimenperä on hävinnyt kuin tuhka tuuleen ennen kuin ehdin ottaa siitä yhtäkään kuvaa.
 
P.S. Vaikka blogissani onkin viime aikoina ollut juttuja muista kuin käsitöistä, niin toki niitäkin on tekeillä. Mitään ei vain ole saatu täysin valmiiksi tuon minun kuntoilu-urakkani vuoksi.