lauantai 28. syyskuuta 2013

Blue Jasmine

Aluksi ajattelin jättää noteeraamatta tämä elokuva täällä blogissa, mutta huomasin sitten eilen puhelimeni hieman ärsyttävän ominaisuuden. Kaikki blogipostaukseni julkaistaan myös Google+:ssa ja puhelimeni on enempi vähempi kytkettynä Googlen palveluihin. Jokaisen puhelimessani olevan kontaktihenkilön kohdalla on maininta heidän viimeisimmistä Google+:ssa tapahtuneista julkaisuista. Joten huomasin tosiaan eilen että minun nimeni kohdallani on erittäin näppärästi edellisen postaukseni otsikko "Huora!". Nyt vain mietityttää ketkä kaikki näkevät nimeni tuolla tavalla.

Joten nyt sitten puhutaan Blue Jasminesta.

Woody Allenin elokuvat eivät yksinkertaisesti ole minun tyyliäni. Elokuvaa valitessani en vain tullut vilkaisseeksi tekijälistaa.
Minulla oli vanhenemassa plussan 1000 pisteen kuponki ja perinteen mukaisesti käytän ne aina elokuviin. En edes osaa ajatella käyttäväni kupongin 5€:n arvoa mihinkään muuhun. Harmikseni vain viime keskiviikkona teattereiden elokuvatarjonta oli köyhä. Pari 'ehkä'-elokuvaa sieltä olisi löytynyt, mutta ne olivat niin myöhään että olisin luultavasti nukahtanut niitä katsoessani. Joten näillä eväillä mennään.


Mistä elokuva oikeastaan kertoo? Päähenkilönä on nainen, joka on tavallisen ihmisen oloista päässyt kiinni rahoihin ja pitää itseään 'parempana' ihmisenä kuin muut köyhyyteen jääneet. Kiitos miehen toimien, hänen avioliittonsa on ohi ja jäljelle jäi ei-mitään. Hermoromahduksista kärsivä nainen päätyy sisarensa hoiviin, joka yrittää auttaa häntä saamaan jalat alleen.

Päätellen teatterissa kuuluneista naurunpyrskähdyksistä, kyseessä taisi olla komedia. Myönnän että muutama kohta huvitti minuakin, mutta suurimman osan ajasta minua velloi sääli. Ja loppukohtauksessa minun melkein teki pyytää anteeksi sitä että porukka remahti nauruun.

Mutta kuten alussa sanoin Woody Allenin elokuvat eivät ole minua varten. En vain ole samalla aallonpituudella tyypin kanssa.
Lähetä kommentti