perjantai 25. syyskuuta 2015

Imetysmekko

N:n tulon jälkeen sitä huomaa asioita joita ei ennen edes osannut ajatellakaan.
Nykyään esimerkiksi kaikki raskaus- ja imetysvaatteet löytyvät lähinnä internetistä. Liikkeistä niitä on melkeinpä turha edes lähteä etsimään.
Kaikki kuvat imetysvaatteista näytetään raskaana olevan naisen yllä. Ei ole vastaani vielä tullut naista, joka olisi loppupuolella raskaana ja samalla imettäisi vielä edellistä. Tokihan heitäkin varmasti löytyy, mutta taitavat olla melkoista vähemmistöä.
Jostain syystä vielä kaikki löytämäni imetysvaatteet ovat olleet hyvin ihonmyötäisiä ja erittäin avaria. Oikein kunnolla korostetaan maidosta turpeita rintoja.

No, tarkoituksena minulla sitten oli koko kevät tehdä oman tyyliset imetysvaatteet, jotka olisivat rennot pitää ja peittäisivät kunnolla maitovarantojen säilytyspaikat. Ongelma vain oli että Suomessa imetys on mitä ilmeisimmin jotain hävettävää. Käsityölehdistä ja edes internetin ihmeellinen maailma ei suonut neuvoja.

Loppukeväästä päätin osallistua "maksa mitä jaksat"-kirpputorille myydäkseni siellä exältä jääneitä tavaroita. Kauppa kävi hyvin vaikka rahaa ei juuri tullutkaan. Sain kuitenkin varastossa lojuvaa tavaramäärää pienemmäksi.
Myynnin hiljentyessä kävin läpi naapuripöytien antimet. Yhdellä pöydällä oli myynnissä Suuri käsityö-lehtiä ja yllätyksekseni parista lehdestä löytyi imetyspuseron ja -mekon ohjeet. Ei muuta kuin euro pöytään ja lehdet mukaan.

Päätin tehdä imetysmekon. Halusin siitä kuitenkin maksimekon pituisen joten pidensin kaavaa yltämään nilkkoihin ja hihatkin täyspitkiksi. Rintojen koon vuoksi päädyin tekemään koon 42 mekon. Tuokin olisi mittataulukon mukaan liian pieni.
Aiemmin keväällä ostamaani Marimekon raitakangasta en harmikseni ollut ostanut tarpeeksi joten jouduin ostamaan sen pariksi Eurokankaasta mustaa trikoota vielä lisää.
Ihan kuin tuossa ei olisi ollut tarpeeksi... kesken ompelujen saumuri alkoi temppuilemaan. Sain tehdä melkoisesti säätöjä ennen kuin jälki oli siedettävä.
Sain mekon lopulta valmiiksi ja käytettäväkseni. Ensimmäisenä päivänä huomasin kuitenkin pieniä reikiä selässä mustan trikoon saumoissa . Toisena päivänä musta trikoo repeytyi kunnolla selästä saumojen vierestä. Voi elämän kevät.
Ilmeisesti saumurin neula oli mennyt rikki, minkä vuoksi ompelujälki ei ollut hyvä. Musta trikoo ohuempana kankaana ei kestänyt rikkinäistä neulaa. Marimekon trikoo oli vahvempaa tekoa. Siinä ei pahempia rikkoumia näkynyt.
Pohjoisen lomareissun ajan annoin mekon marinoitua samalla pohtien kuinka sen korjaan. Takaisin kotiin tultua suunnitelmani oli valmis. Ensimmäiseksi silitin tukikankaan rikki menneeseen kohtaan siten että tukikangasta oli kunnolla saumanvaran ja näkyvän kankaan päällä. Sen laittaminen oli kyllä melkoista pilkun viilaamista että sain kankaat vierekkäin siten ettei repeytynyt kohta levinnyt.
Tämän jälkeen ompelin tavallisella koneella parin millin päästä vanhasta saumasta. Ja lopuksi vielä varmistin tukikankaan pysymisen repeytyneen osan päällä ompelemalla sik-sakia saumanvaran päältä.
Lopuksi kävin vielä myös repeytymättömätkin saumat läpi ompelukoneella varmistaen että samanlaista katastrofia ei satu esimerkiksi keskellä Helsinkiä.
 
Imetysmekko
Pidän mekosta hyvin paljon. Harmi vain että kesän aikana rintani pienentyivät sen verran paljon että imetysosan yläosa valahtaa aina rintojen alle. Se minulla on tarkoitus korjata tiukemmalla kuminauhalla, mutta siihen asti hakaneula pitää imetysosan rintaliiveissä kiinni.

Tosiaan, Suuri käsityö-lehdistä 3/2007 ja 1/2005 löytyy imetyspaidan ja -mekon ohjeet. Ja mikä ihaninta, mallit eivät ole raskaana kuvissa.
Lähetä kommentti