keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Onko Suomi rasistinen maa vaiko ei?

Tämän piti olla postaus tekemistäni sukista, mutta kun menin antamaan sukat jo pois ennen kuin muistin ottaa niistä kuvaa. Joten tämä on sitten tällainen härö epämääräinen postaus.

Viime aikoina on ollut paljon keskustelua suomalaisten rasismista ja onko sitä vai ovatko kaikki vain ulkomaalaisten kuvitelmaa.

Rasismi on yhtä kavala tauti kuin koulu- ja työpaikkakiusaaminen. Niistä ei puhuta ja niiden olemassa oloa ei haluta myöntää. Rasisti sanoo vain vitsailleensa, mutta tosiasiassa hän on loukannut toista ihmistä hyvinkin pahasti. Samalla tavalla koulu- ja työpaikkakiusaajat sanovat vain vitsailleensa, kun kiusattu samaan aikaan miettii itsemurhaa. Se ero rasistilla ja kiusaajalla on että ihmiset uskaltavat olla julkisesti rasisteja, mutta kiusaajat yrittävät tehdä oman haittansa hieman piilossa. Ja kaikki rasistin ympärillä olevat ihmiset ovat niitä samoja 0-sieluisia ihmisiä, jotka pyörivät myös koulu- ja työpaikkakiusaajan ympärillä välittämättä tapahtuvasta kiusaamisesta tai sitten vähättelevät asiaa.

Teini-ikäisenä olisin väittänyt kiven kovaan että Suomi ei ole laisinkaan rasistinen maa. Toisaalta tunsin jo silloin erään lapsen, joka oli luontaisesti rasistinen vaikka hänen perheensä ei ollut mitenkään rasistinen. Jos joku väittäisi minulle että tuollaisia lapsia on olemassa, niin sanoisin puhujaa valehtelijaksi, mutta ikävä kyllä tunsin todellakin tuollaisia lapsia ja rasisteina he ovat pysyneet aikuisinakin.

Kymmenen vuotta sitten olisin väittänyt että rasisteja on ainoastaan alimmissa palkkaluokissa, missä rasistit näkevät ulkomaalaiset uhkana heidän elämiselleen. Hehän veisivät heidän työpaikkansa ja kaikki KELA-etuudet. Ylemmissä palkkaluokissa ei tällaista vaaraa silloin ollut, sillä kaikki halukkaat saivat työpaikan ja porukkaa jouduttiin palkkaamaan ulkomaita myöten.

Viime vuosina olen alkanut kääntymään uskossani siihen että rasisteja löytyy kaikkialta. Olen myös huomannut että ihmiset ovat muuttuneet aina vain agressiivisemmiksikin.
Minulla on täällä Helsingissä niin suomalaisia kuin muista maista kotoisin olevia ystäviä, joten heiltä kuulee ajoittain melkoista tekstiä suomalaisten rasistisuudesta. Mutta ei siinä kaikki. Olen joutunut myös itsekin melkoisiin käsittelyihin.
Joskus olen avustanut jotain ystävääni hoitamaan asioitaan valtion toimistoissa  ts. olen ollut taustalla tulemaan tarvittaessa avuksi kieliongelmissa. Kun itse on vain taustalla kuuntelemassa mitä toiset keskustelevat tulee huomanneeksi kaikenlaisia pieniä vivahteita ihmisissä. Äänensävy, eleet ja liikkeet kertovat karua totuutta Suomessa olevasta asennevammasta. Ja viimeistään siinä vaiheessa kun asiakaspalvelija tajuaa minun kuuluvan seurueeseen, niin alkaa hoitamaan asiaa suoraan minun kanssani ja unohtaa täysin että hänen oikea asiakkaansa onkin se ulkomaalainen hänen nokkansa edessä enkä minä siellä taustalla. Siinä vaihessa hänen asenteensakin muuttuu melkeinpä hunajaksi, paitsi silloin kun hänen pitää selvittää asiaa varsinaisen asiakkaansa kanssa.

Useamman vuoden huomion olen tehnyt julkisia kulkuvälineitä käyttäessäni. Suomalaisilla tuntuu olevan erittäin tarkka istumajärjestys julkisissa paikoissa eli miten aletaan täyttämään penkkejä matkustajista. Siinä vaiheessa kun on pakko mennä istumaan jonkun viereen, niin ensimmäisinä hyväksyttävinä vierustovereina ovat muut suomalaiset (toki siihen sitten vaikuttaa vierustoverin ikä, sukupuoli ja ulkonäkö). Vasta sen jälkeen mennään istumaan selkeästi ulkomaalaisen viereen. Kaikkein alimpaan kastiin tuntuvat kuuluvan musliminaiset. Heidän viereen ei kukaan halua mennä istumaan ennen kuin viimeinenkin muu paikka on täytetty ja sittenkin moni jää mieluummin seisomaan. Pitkän aikaa asiaa seurattuani päätin kokeilla onko asia todellakin noin. Laitoin päähäni huivin samalla tavalla kuin useimmilla musliminaisilla ja menin julkisiin. Yli puolet matkoistani sain pitää itselläni kaksi penkkipaikkaa vaikka normaalisti viereeni istuu hyvinkin nopeasti joku muu. Ruuhkabusseissakin paikka pysyi tyhjänä vaikka ihmiset joutuivat seisomaan käytävillä. Pari vanhaa mummoakin päättivät mieluummin seisoa kuin lepuuttaa jalkojaan. Huivilla on mahtava voima.

Olen vähentänyt rajusti tanssimassa käymistä, sillä osa ulkomaalaisista ystävistäni ovat miehiä. Minä + ulkomaalaiset miehet ovat jotain, joka saa suomalaiset miehet sekoamaan baareissa. Niin kauan kuin oleskelen/tanssin yksin tai naisten seurassa tai suomalaisten miesten seurassa, niin suomalaiset miehet ovat nautakarjaa. Mutta siinä vaiheessa kun ulkomaalainen mies tanssittaa tai juttelee kanssani, niin suomalainen mies näkee punaista. He tulevat häiriköimään ja käyttäytyvät kuin olisin halpa huora, jota saa käsitellä ja haukkua miten haluaa. Siitä illanvietosta menee hyvä maku hyvin nopeasti pois ja jäljelle jää hyvinkin hämmentynyt ja likainen fiilis.
Ennen kuin joku sanoo ettei heillä ole ollut mitään tuollaisia ongelmia, niin epäilen että jotenkin tähän ongelmaani liittyy myös ulkonäköni. Ei niinkään vaatteet joita pidän ylläni vaan kasvonpiirteet. Pari suomalaista ei-niin-normaalin-näköistä miespuolista ystävääni ovat sanoneet että kanssani kulkiessaan he tuntevat epämiellyttävän tuntoista tuijotusta muilta suomalaisilta miehiltä.

Mistä päästäänkin tähän seuraavaan aiheeseen, johon myös liittyy rasistisuus. Luin tänään seuraavan blogi-postauksen "Ulkomaalaisena töissä - omassa maassaan ". Siinä täysin suomalaista miestä on monesti luultu ja kohdeltu kuin ulkomaalaista saaden samat rasistiset ryöpytykset kuin ulkomaalaisetkin. Leukaleikkauksen jälkeen minulta on muutaman kerran tiedusteltu että olenko mahdollisesti arabialainen ja pari kertaa olen saanut kaupassa palveluakin englanniksi. Siis mitä ihmettä? Minusta en kyllä näytä tippaakaan arabialaiselta vaaleine hiuksineni, sini-vihreä-harmailla silmillä ja valkoisella ihollani. Sitä eivät ymmärrä edes ystäväni. En ole keksinyt mitään muuta syytä kuin että leikkauksen myötä kasvojeni muoto on muuttunut paljon ja nyt tulee verenperintöni Lapista esille enemmän kuin aiemmin. Ehkä tämä jää ikuiseksi mysteeriksi minulle.


Lähetä kommentti