lauantai 1. maaliskuuta 2008

Ensimmäiset sukat 20 vuoden jälkeen

Sitä ei tajuakaan kuinka vanha on ennen kuin alkaa laskemaan kuinka pitkä aika on jostakin. Aiemmassa postauksessa Kaulaliina ja pipo mainitsin sekä näytin ensimmäiset ja sillä hetkellä ainoat sukat mitä olen tehnyt. Pohdittuani ja pähkäiltyäni niitä sukkia ja miten ikävä niitä oli tehdä, päätin kokeilla tosiaankin yli 20 vuoden jälkeen josko sukkien teko olisi nyt mielekkäämpää. Päätöksentekoa helpotti myös mieheni kateus omia pörrösukkia kohtaan ja kun satuin Anttilasta löytämään sopivan pehmoista lankaakin.

Jotta sukkien teosta ei tulisi liian helppoa päädyin kokeilemaan sukan neulontaa kärjestä ylöspäin, ohje on peräisin neuleyhdistys Ullan nettineulelehdestä. Jouduin aloittamaan kärjenteon 2-3 kertaa molemmissa sukissa ennen kuin olin tyytyväinen jälkeen.
Valitsemani lankakin Novita Palma tuotti vielä omat jännityksen hetket sillä se oli olemukseltaan paksua, mutta käytännössä melkoisen ohutta. Kun olin ensimmäistä sukkaa tehnyt puoleen väliin jalkapöytää totesin silmukoiden väleistä tulevan aivan liian ohutta ja päädyin purkamaan ja aloittamaan täysin alusta koko työn. Sitten kokeilin millainen sukasta tulisi, jos käyttäisin kaksinkertaista lankaa. Tässä tapauksessa silmukoista tuli liian paksuja ja silmukoiden välin ohuus korostui entisestään.
Tuon kokeilun jälkeen keksin sen oikean ratkaisun, jolla silmukat pysyvät normaaleina, mutta silmukoiden väli ei jää niin paljaaksi. Päädyin neulomaan sukat kirjoneuleena. Ei muuta kaksi kerää lankaa tulille ja tekemään joka toinen silmukka toisella kerällä. Tällöin silmukka tehdään yhdellä langalla, mutta silmukoiden välissä on kaksinkertaisesti lankaa. En ole muuten koskaan ikinä tehnyt kirjoneuletta, joten oikean neulontarytmin ja lankojen asettelu vaati hieman harjoittelua.
Lanka on muuten mukavaa ommeltavaa, mutta onnistuin koko sukan teon ajan hukkaamaan yhdestä puikosta silmukan. Hukkumisen huomattuani yritin löytää kadonneen silmukan venyttelemällä työtä eri suuntiin, mutta ei yhdessäkään kohtaa ei lähtenyt silmukka valumaan. Ilmeisesti se tarttui viereiseen silmukkaan sen verran hyvin että en huomannut kavennuksen tapahtumista.
Neulominen onnistui muuten ihan hyvin, mutta tuo kantapää oli kyllä täysi murheenkryyni. Luin ohjeesta kolmeen kertaan ohjeen kuinka kantapää tehdään, mutta onnistuin kuitenkin tyrimään sen täysin tai sitten ohjeessa on virhe eikä sitä ole kukaan tullut korjanneeksi.

Tässä ohje jonka mukaan tein kantapään.

"Mallisukkien kantapää on neulottu näin:

Nosta ensimmäinen silmukka neulomatta ja neulo, kunnes kantalapun vasemmassa reunassa on 9 s. Neulo 2 s takareunoista oikein yhteen, neulo 1 oikein, käännä. Nosta ensimmäinen silmukka neulomatta. Neulo nurjaa, kunnes reunassa on jäljellä 9 s. Neulo 2 s nurin yhteen, neulo 1 s nurin, käännä. Jatka kantapää loppuun tällä tavoin. Kantalappuun jää 14 s."

Tulokseksi sain tuon viereisen kuvan mukaisen sähellyksen.
Se ei oikein muistuta kantapäätä. Osaisiko joku sanoa, ymmärsinkö ohjeesta jotain väärin vai onko ohje oikeasti pielessä?

Ei pitäisi seurata ohjetta täysin sokeasti vaan sitä voisi käyttää omaa järkeä ainakin jonkin verran ajoittain.
No, olipa tuon kantapään teon yhteydessä tulossa kunnon hengitysaukot sukkiin.

Tuloksen nähtyäni pohdin tuon kantapään purkamista, mutta tulin siihen tulokseen että olisi ollut aivan liian paljon hermoilleni tuolla langalla. Joten tyydyin poimimaan reikien kohdalta silmukoita sen verran että sain suurimmat reiät piiloon. Valmiissa sukissa ei muuten huomaa tuota sähellystä, kiitos pörröisen langan. Tai no, katsotaan huomaako äitini virheet kunhan tulee kylään...

Kuvassa nuo sukat näyttävät todella suurilta jalkaan nähden, mutta kyllä ne ovat ihonmyötäiset. Miehen jalat vain ovat sen muotoiset että kaikki sukat näyttävät niissä isoilta.
Nuo sukat sopisivat minullekin muuten jalkaan, mutta ovat hieman liian pitkät. Meillä on mieheni kanssa muuten samankokoiset jalat, paitsi hänen jalka on muutaman sentin verran pitempi ja tuo alue, jossa kantapää yhdistyy nilkaan, on sen verran laajempi ettei hän pystynyt sovittamaan sukan kokoa silloin kun tein sukkaan vartta. Metallipuikot eivät antaneet tarpeeksi myöden. Ehkä seuraavalla kerralla voisin pujottaa nuo sukat aina väliaikaisesti pyöröpuikoille koetusta varten.

Itselleni vielä muistutukseksi seuraavia sukkia varten... (Näitä kun oli loppujen lopuksi mukava tehdä ja mieskin oppi sujauttamaan puikon takaisin silmukoiden läpi silloin kun puikko vahingossa tipahti.)
  • Puikot kokoa 5
  • Novita Palmaa menee yhteen sukkaan n. 38g
  • silmukoita yhteensä 40

2 kommenttia:

Sini kirjoitti...

Otitpa kunnon haasteen, mie en ihan heti jaksais Palmasta sukkia väsätä. Varmaan on kyllä ihanan tuntuset =). Ootko koskaan kokeillu tiimalasikantapäätä? Ullasta löytyy siihenki ohje ja mä oon aina luullu et se on joku hienompi ja vaikeempi, mut se on maailman helpoin ja mukavin kantapää, ja ihanan istuva. Eikä tuu noita reikiä ku muistaa noudattaa sitä ohjetta.

Tiina kirjoitti...

Sukat saatuaan mieheni potkaisi tohvelinsa sängyn alle ja on käyttänyt nyt pelkästään noita.

Elämäni aikana olen tehnyt vain kahdet sukat, joten eipä ole tuota tiimalasia tullut kokeiltua. ;)
Täytyy kyllä myöntää että pohdin jossain välissä tiimalasia kantapääksi, mutta sitten ajattelin että parempi tehdä ensimmäinen pari ihan perusohjeella (metsään) ennen kuin kokeilee noita muita malleja. Epäilen vahvasti että seuraaviin sukkiin saattaa tullakin tiimalasi.