keskiviikko 13. helmikuuta 2008

Kaulaliina ja pipo

Äitini kävi meillä kylässä jokunen viikko sitten ja toi mukanaan jotain, jonka oli kaappien kätköistä löytänyt. Minun ensimmäiset ja tällä hetkellä myös viimeiset itse neulomani sukat.
Tein nuo ala-asteella ollessani. Ensimmäisestä sukasta tuli todella kireä. Minua neuvottiin löysentämään jälkeä, joten tein seuraavan sukan käskyjen mukaan ja tottakai siitä toisesta tuli klassisesti huomattavasti isompi. Mutta näinhän taitaa kaikille käydä ensimmäisellä kerralla.
Yhtä asiaa en vain ymmärrä. Miksi sukat ovat punaiset? Se kun sattuu kuulumaan väriryhmään jota en voi sietää ylläni. Ehkei koulussa ollut tarjolla muuta kuin iso läjä, jostain halvalla ostettua punaista lankaa ja valkoisen langan jämiä.
Tuon värin vuoksi en ole vaivautunut pitämään noita sukkia edes pakkassäällä, tosin tuo pienempi ei oikein jalkaani mahtunut silloin eikä se mahdu jalkaani vieläkään.

Nyt päätin pitkästä aikaa (n. 17 vuoden jälkeen) kokeilla taas neulomista. Tietäen taipumukseni tiukkuuteen ostin isot 6 mm ja 7 mm puikot ja Novitan Teddy Galaxi-lankaa. Ensimmäisenä tein kaulaliinan ja sitten vielä pipon. Setistä tuli oikein sopiva miehelle.


Tuo lanka ei oikein pidä kameroista, joten pipon kuviota ei oikeastaan näe kuvasta ollenkaan. Malli on otettu Käsillätekemisen terapiaa -blogista ja on nimeltään Jacques Cousteau-pipo. Linkistä näkee, miltä se näyttäisi jos pipo olisi tehty ohuemmasta langasta ja pienemmillä puikoilla.
Itselläni tuossa pipossa on vain 50 silmukkaa, joten kavennuskuvio ehtii juuri nippanappa muodostua ennen kuin silmukat loppuvat.

Kaulaliinan suunnittelin itse. Ajatus lähti mieheni valituksista tavallisia kaulaliinoja kohtaan, sillä ne kun kietoo kaulan ympärille, niin a) niskaan tulee aivan valtava huivikerros painamaan päätä kumaraan ja b) villakangastakkia käytettäessä kaulan etuosaan jää usein huivivapaa vyöhyke.
Yksinkertaisesti kuvattuna tuo tekemäni kaulaliina on aikuisten kauluri. Edessä oleva lippa suojaa juuri kaulan etuosaa, kun käytetään villakangastakkia ja sivulla olevasta aukosta pujotetaan kaulaliinan toinen pää, jolloin huivi saadaan tiukasti kaulan ympärille eikä missään ole solmukohtaa painamassa huivia sivuun tai niskaa kenoon.

Eilen mieheni oli ostanut uuden takin ja siihen ei tämä kaulaliina enää sopinutkaan. Se uusi takki on sen verran ihonmyötäinen että Teddy-langasta tehty kaulaliina ei vain yksinkertaisesti mahdu nätisti sen alle. Joten taidan tässä alkaa jatkokehittämään tuota kaulaliinaa ja etsimään ohuempaa lankaa.
Lähetä kommentti