sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Projekti metrilaku osa 20

Näköjään minulta on jäänyt pari viimeistä oikojalla käyntiä postaamatta tänne.

Sain kesän aikana myös viimeisiin poskihampaisiin raudat ja ikenet eivät ole aiheesta juurikaan pitäneet. Raskaasti nukuttujen öiden jälkeen, poskihampaiden tyviin sattuu niin maan penteleesti. Ja jos oikein huonosti on vielä mennyt, niin posketkin ovat auki.
Kesähelteet aiheuttivat omat ongelmansa, sillä suu kuivui liikaa ja pienikin hankaus poskeen aiheutti aukeamisen.

Minua on myös ensimmäistä kertaa haukuttu rautojeni vuoksi. Se oli erittäin masentavaa, vaikka tiedän tarkalleen miksi tyyppi sen teki.
Olin yökerhossa tanssimassa ystävieni kanssa. Yksi erittäin känninen henkilö päätti sitten tehdä hieman liikaa tuttavallisuutta minuun erittäin tökeröllä tavalla. Torppasin hänet suoraan. Tyyppi jäi tuijottamaan hölmistyneenä, kunnes huomasi suussani raudat ja siitähän se riemu vasta syntyikin. "Hyi hitto, sullahan on raudat." oli tämän sanailun alku. Hieman meni sen jälkeen illasta ilot pois ja muutenkin ei enää tehnyt mieli mennä aikoihin ulos.

Nyt viimeisellä oikojakäynnillä sain ylös leikkauskaaren ja alas uusittiin "tavallinen" kaari. Leikkauskaari on vankempaa tekoa ja siltä se on tuntunutkin suussa. Ensimmäiset pari päivää itkin kipua ja söin särkylääkkeitä. En pystynyt menemään töihin ja ruoan puremista ei voinut edes ajatellakaan. Viikon verran hampaat olivat purukelvottomat eli jäätelöllä ja keitoilla mentiin. Edelleenkin on päiviä ettei mieleni tee mitään pureskeltavaa. Ja niitä seuraa päiviä jolloin hampaitani kutittaa paljon ja haluaa pureskella mitä tahansa vain suun eteen tuodaan.

Seuraavalla kerralla tulee toivon mukaan leikkauskaari alas. Odotan sitä jo kauhulla.

Lohdutan kuitenkin itseäni sillä että leikkaus ei voi olla enää kaukana, jos kerran suuhuni laitetaan jo leikkauskaareja.
Lähetä kommentti