sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

It's a new dawn, it's a new day, it's a new life... for me

Ennen lomareissulle lähtöä kävin kokeilemassa kirpputorimyyjänä olemista Messukeskuksessa. Sain kerättyä asunnon sisältä 12 laatikollista roinaa, joita en kaivannut enää laisinkaan ja edelleenkin jäi varaston sisältö käymättä läpi. Toivoin pääseväni niistä kaikista laatikoista eroon, mutta harmikseni ainoastaan 4 laatikollista tavaraa sain myytyä. Parempi tuo kuin ei mitään ja vaikka myin tavarat pilkkahinnalla, niin jäin kuitenkin nettona reilun satasen verran voitolle. Enemmänkin olisi jäänyt käteen ellei autonlainaaja olisi edellisenä päivänä perunut sopimustaan kanssani ja jouduin loppujen lopuksi vuokraamaan itselleni auton saadakseni kaikki roina kirppikselle.

Kirppiksellä myin vanhoja kirjoja, joita en kokenut tarvitsevani. Yksi kirjoista oli "Kuinka rakastua puolisoon uudelleen" tai jotain sen tapaista. Exäni osti sen itselleen, mutta lukemisestaan huolimatta hän ei ilmiselvästi löytänyt sitä rakkautta enää. Kirppiksellä huomasin yhden naisen katselevan kirjaa pitkään. Hän yritti katsella muita pöydälläni olevia tavaroita, mutta katse palasi aina kirjaan. Aikani katseltuani hänen toimiaan otin kirjan ja annoin sen hänelle sanoen "Saat sen ilmaiseksi, ehkä siitä on apua sinulle". Hän oli hieman hämmentynyt tarjouksestani ja kiittäen kieltäytyi tarjouksestani. Hän antoi minulle euron siitä kirjasta ja poistui. Poistuessaan hän pyyhki silmiään vielä pitkään. Minun teki niin mieli juosta hänen peräänsä ja halata häntä.

Ero on aina rankka ja sen tapahtuessa tuntuu että koko maailma kuolee siihen paikkaan. Aikansa se ottaa ennen kuin siitä massiivisesta elämänmuutoksesta toipuu. Mutta sen myötä näkee maailman ja pilalle menneen suhteemme uusin silmin.
Käytin paljon aikaa ja rahaa siihen että yritin saada epätoivoisesti kotona tietokoneen ääressä kyhjöttävän exäni piristymään ja haluamaan elää, tekemään töitä ja suunnittelemaan tulevaisuutta. Olen nyt huomannut että se kaikki oli täysin turhaa. Lopputuloksena sain itse vain vahvan väsymyksen ja haluttomuuden tehdä yhtään mitään, kun kaikki energia meni exään.
Nyt olen tajunnut myös että viimeiset vuodet se mies, jonka kanssa elin, ei ollut se mihin miellyin nuoruudessani. Mies, josta erosin oli vain hyvin halpa kopio hänen ystävästään. Jostain syystä exäni yritti tehdä itsestään samanlaisen kuin ystävästänsä oli. Kaikki mistä hänen ystävänsä innostui tai kertoi tehneensä myös exäni halusi tehdä sen. Ja pakko sanoa että nuo viimeiset vuodet ovat oikeastaan olleet melkoista helvettiä, sillä hänen ystävänsä ei ole koskaan ollut minun makuuni missään mielessä.

Mutta se siitä. Se on mennyttä elämää. Eron jälkeen olen löytänyt uutta elämänvoimaa ja kiinnostun uusista asioista taas toiseen malliin kuin ennen. Kaikki tuttunikin sanovat että vihdoin ja viimein se iloinen, kaikkia inspiroiva Tiina, jonka he tunsivat 15 vuotta sitten, on vihdoin ja viimein palannut takaisin. Siltä minustakin tuntuu, tosin mukana on tuon 15 vuoden tuomaa elämänkokemusta.


Yksi iso plussa erostani on siinä että nyt minulla on taas varaakin tehdä mitä haluan. Enää palkkani ei mene siihen että elätän toista ja toteutan hänen "haaveitaan". Nyt ne rahat menevät minun haaveitteni toteuttamiseen.

Ja nyt lähden surffaamaan IRL sen sijaan että surffaisin päivän täällä Internetissä.
Lähetä kommentti